Kännitopiikki

Viskiä tissuttelen. Koetan parannella flunssaani. Lisäksi oli aika kelpo päivä töissä. Ensin aamulla oli eräs vakavasti otettava kotimainen historiantutkija yhteyksissä. Kiitteli avusta, jota sai kirjaprojektiinsa. Iltapäivästä tuli sitten kädestä pitäen erään kenraalin ja tämän seurueen kiitokset.
Kokeileppa joskus tätä

Kilchoman Machir Bay Single Malt​

 
Vaan onkos sulla tällaista olutta?

Katso liite: 86733

Onkohan tällä jo NSN, jotta voi linjaankin tilailla? :unsure:
Ei, ikävä kyllä ihan perinteisellä Ursus Arctosilla mennään! Raskaan vaelluksen jälkeen olut tuntuu maistuvan vähän liiankin hyvin!
 
Tullu sitten tissuteltua koko päivä :) Keskikalja linjalla olisin pysynyt mutta tuttava soitti että voisinko auttaa niiden älytelkkarin kanssa.
No siinähän ongelma oli vain google salasana. Olutta riitti sielläkin ja käytiin vielä marketeillakin (15 km) ja pitihän sitten alkossa käydä
brandy pullo ja yksi tölkki Obolonia siis strong 8.6% myyjä vaan sanoi että tuo on muuten pehmeän makuinen noin voimakkaaksi olueksi.
Kävin kyllä marketeissakin erikoiskalja hyllyillä.
Obolon ja brandy taitaa olla huomiselle tai sitten ei :D
 
Isäni tunsi hammaslääkärin, joka tekaisi aina Duralex-lasiin paukun, jossa oli noin desi konjakkia ja saman verran pirtua, koska "Pirtu tappaa konjakista sen pistävän jälkimaun." Ei kuulemma elänyt hirveän vanhaksi se hammaslääkäri.
 
Minä join kerran veljeni kanssa apteekkipirtusta plöröjä. Se on kyllä puhdasta kamaa. Polttimo oli koko ajan kirkas ja ajatukset selkeät, samoin jutut, mutta kun jonkun tunnin kuluttua piti lähteä vessaan, huomasin, että keho ei halunnut nousta tuolista mihinkään. Outo tunne. Pää on ihan kirkas, mutta jalat eivät meinanneet kantaa.
 
Kyllä sitä leikattua konjakkia ihan mielellään juo. Ei yhtään hassumpaa. Vanhanen se taisi Tuntemattomassa kysyä retorisesti:" Kuinkas sitä konjakkia leikataan?".
Blääh, lämmin kossukin on parempaa.
 
Ihmiset jakautuvat usein kirkkaan viinan tai maustettujen ystäviin. Silloin kun minä vielä tumuttelin ja oli jonkinlainen maksa, pidin melkein kaikista.

Join nuorempana yleensä omilla rahoilla bourbonia, kuten Jim Beamia. Usein. Stten harvemmin nautiskellen lahjaviskejä ja tuliaisostoksia (Glenfiddich, Chivas Regal, Laphroaig). Viskistä ei kannata ottaa oikein kovaa humalaa.

Rommeista minulle maistui länsi-intialainen Pecoul. Sitä sellaisenaan tai talvella vähän fariinisokeria ja kuumaa vettä. Eihän se flunssaa parantanut, mutta oli hauskempaa sairastaa.

Jaloviina meni ok.

Kirkkaista suosin maustamatonta Stolitšnajaa. Se oli lopulta suosikkini. Votkasta tulee reipas humala ja vähiten krapulaa. Kun juot baarissa raakaa votkaa, etkä muuta, olet muuten luultavasti menossa alaspäin.

Missään vaiheessa ja missään tilanteessa en olisi voinut kuvitellakaan tunkevani kurkkuuni jotain helkkarin salmiakkikossua. Se on luultavasti tehty amatööreille ja kakaroille.
 
Viimeksi muokattu:
Missään vaiheessa ja missään tilanteessa en olisi voinut kuvitellakaan tunkevani kurkkuuni jotain helkkarin salmiakkikossua. Se on luultavasti tehty amatööreille ja kakaroille.
Mutta kun se on niin hyvää, maistuu aivan yskänlääkkeelle :D
 
Raakana tietysti.

(Muuta ilmoitettavaa: jään jälleen "nettitauolle" joksikin aikaa. Ilmoitan asiasta tässä ketjussa, koska oikeat kaverini ovat kuitenkin helpoimmin tavoitettavissa täällä baarissa.)

Kippis, hölökynkölökyn.
 
Back
Top