Tykistö

[aab]

Olisi mielenkiintoista tietää minkälaista määrää näitä ostettaisiin.

Jos tehdään joku CAESAR:in tyylinen viritys, niin joku järkevästi pattereihin ja patteristoihin jakautuva n. 100 tykin hankinta olisi varmaankin riittävä myös sitten kattamaan D-30:n poistumaa. Esim. 108 tykkiä (kaksi 54 tykin tykistörykmenttiä, joka jakautuu kolmeen 18 tykin patteristoon) + joka patteristolle varatykki. Eli yhteensä 114 tykkiä.

Siis kuka näitä ostaisi, vuosikymmeniä vanha powerpoit esitys ei nyt liikoja lupaa?

 

[hillhead]

Olisi mielenkiintoista tietää minkälaista määrää näitä ostettaisiin.

Jos tehdään joku CAESAR:in tyylinen viritys, niin joku järkevästi pattereihin ja patteristoihin jakautuva n. 100 tykin hankinta olisi varmaankin riittävä myös sitten kattamaan D-30:n poistumaa. Esim. 108 tykkiä (kaksi 54 tykin tykistörykmenttiä, joka jakautuu kolmeen 18 tykin patteristoon) + joka patteristolle varatykki. Eli yhteensä 114 tykkiä.

2016 ilmoituksen mukaan d30 olisi 471 kpl.
Ei 114 kpl riitä korvaamaan. Pitää olla sitten vaikka vedettäviä lisäksi.

 

[Jopuni]

2016 ilmoituksen mukaan d30 olisi 471 kpl.
Ei 114 kpl riitä korvaamaan. Pitää olla sitten vaikka vedettäviä lisäksi.

Olikin puhe , että korvaamaan poistumaa, eli ei koko koko 122mm kalustoa.

 

[hillhead]

Olikin puhe , että korvaamaan poistumaa, eli ei koko koko 122mm kalustoa.

No eipä sitten mitään.
Poistuman määrä saattaa olla vaikea päätellä ainakaan julkisen tiedon perusteella ja sen myötä myös korvaavien määrä on vaikea arvioida.

 

[Venom_Snake]

2016 ilmoituksen mukaan d30 olisi 471 kpl.
Ei 114 kpl riitä korvaamaan. Pitää olla sitten vaikka vedettäviä lisäksi.

155mm tykistö on paljon suorituskykyisempää sekä yhden kranaatin tehon että kantaman suhteen.

Ja samalla jos me teemme jonkun CAESAR-tyylisen tykin, niin sen liikuteltavuuskin tuo sellaista suorituskykylisää D-30:n nähden, että on ihan puppua että tarvittaisiin läheskään 471 uutta 155mm-tykkiä korvaamaan D-30:n poistumisen myötä katoava suorituskyky.

 

[Jopuni]

Ja samalla jos me teemme jonkun CAESAR-tyylisen tykin, niin sen liikuteltavuuskin tuo sellaista suorituskykylisää D-30:n nähden, että on ihan puppua että tarvittaisiin läheskään 471 uutta 155mm-tykkiä korvaamaan D-30:n poistumisen myötä katoava suorituskyky.

Tuo taas riippuu perustettavien joukkojen määrästä. Jos joukkoja on x määrä, niin ne tarvitsevat y määrän tykkipattereita tulitukeen, liian pieni määrä pattereita ei riitä antamaan joukoille tulitukea aina tarvittaessa, sillä osa on todennäköisesti vaihtamassa asemia ja osa on suorittamassa tulitehtävää toiselle joukoille, tuo on tosiasia vaikka patterit olisivat 155mm kalustoa. Tarvitaan riittävästi pattereita oli ne sitten 122mm tai 155mm kalustoa.

 

[Venom_Snake]

Tuo taas riippuu perustettavien joukkojen määrästä. Jos joukkoja on x määrä, niin ne tarvitsevat y määrän tykkipattereita tulitukeen, liian pieni määrä pattereita ei riitä antamaan joukoille tulitukea aina tarvittaessa, sillä osa on todennäköisesti vaihtamassa asemia ja osa on suorittamassa tulitehtävää toiselle joukoille, tuo on tosiasia vaikka patterit olisivat 155mm kalustoa. Tarvitaan riittävästi pattereita oli ne sitten 122mm tai 155mm kalustoa.

Esimerkiksi alueellisella taisteluosastolla on ollut 18 D-30 tykistönään.

Jo mekanisoiduissa taisteluosastoissa on nähty että kahdeksan 155mm K9:n patteri nähdään riittävänä suorituskyvyn korvaajana 18: 122mm 2S1 korvaajana.

Niin mikäli sama suhde pätisi myös tässä, niin parisataa 155mm tykkiä riittäisi korvaamaan D-30:n.

 

[Jopuni]

Jo mekanisoiduissa taisteluosastoissa on nähty että kahdeksan 155mm K9:n patteri nähdään riittävänä suorituskyvyn korvaajana 18: 122mm 2S1 korvaajana.

Luulen että tuossa oli kyse paremminkin siitä että K9 kalustoa ei ollut tarpeeksi, minusta oikeampi luku olisi 12kpl K9 taisteluosastoa kohti.
Tietysti jos täsmä- ja erikoisammuksia on reilusti käytössä ne muuttavat hiukan tilannetta.

Edelleen jos lähdetään siitä että asemia vaihdetaan tiheästi, niin vaihtaako koko 8 K9 patteri yhtäaikaa vai toimivatko esim. 4vaunun joukueena, vuorotellen, miten on? Näin ikäloppuna kun ei ole tietoa miten nuo nykyiset telapatterin toimivat.
Tuota mietin siksi että onko tulitukea saatavilla kokoajan.

 

[TheRomanRuler]

Esimerkiksi alueellisella taisteluosastolla on ollut 18 D-30 tykistönään.

Jo mekanisoiduissa taisteluosastoissa on nähty että kahdeksan 155mm K9:n patteri nähdään riittävänä suorituskyvyn korvaajana 18: 122mm 2S1 korvaajana.

Niin mikäli sama suhde pätisi myös tässä, niin parisataa 155mm tykkiä riittäisi korvaamaan D-30:n.

Eikö niitä silti tarvittaisi vähintään se ~210 eikä 114 jos tuota suhdetta käytetään? K9 Moukari on myös vähemmän haavoittuva kuin mikään kevyempi, ja ne on keskitetty paljon paremmin.
Muoks: huomasin että puhuitkin tuossa viestissä juuri parista sadasta, etkä aikaisemmasta 114.

Isompi määrä putkia pystyy olemaan useammassa paikassa samaan aikaan, ei kulu niin pahasti, ja kestää paremmin tappioita. Laskematta mitään, heittäisin päästä että luku 300 kpl olisi lähempänä sitä mitä tarvitaan.
Lisäksi lähempänä oleva tykki pystyy reagoimaan nopeammin, ihan vain koska se on lähempänä. Mitä isomman alueen tykillä joutuu kattamaan, sitä kauempana se pakosti tulee olemaan. Eli parhaimmillaan D-30 pystyy reagoimaan jopa nopeammin kuin K9 Moukari, ironisesti juuri sen lyhyen kantaman takia.

Tosin jos tarkoituksena on yhdistää iso määrä NEMOja ja 155mm niin sitten pienempi määrä voisi toimia. Mutta aikaisemmin oli puhetta että kranaatinheitin ei voi korvata D-30:stä kantaman sisälläkään, sillä tykki on parempi puolustuksia ja suojattuja ajoneuvoja vastaan, etenkin raskaammin panssaroituja vastaan.
Käsittääkseni tätä ei nähdä ongelmaksi monessa armeijassa sen takia että suoratulitukea on enemmän, rynnäkköpanssarien jne muodossa.

Eli jos Suomi korvaa ison määrän D-30:sta pienemmällä määrällä 155mm:stä ja Nemoilla, voi olla että meidän pitäisi myös lisätä rynnäkköpanssarien yms määrää. Ei välttämättä huono kokonaisuus, mutta kalliiksi tulee.

 

[ES AM]

Lieköhän 6x6 tuonut riittävästi likvidiä rahaa, että tuo on katsottu kannattavaksi sijoitukseksi nykyisessä tilanteessa?


Kyllä, 155 K 83 oli sinänsä erinomainen heittävä hydraulinen latasin, mutta tiettyjen teknisten syiden vuoksi se poistettiin (rauhan ajan?) käytöstä. Se ei ole kaikkien laukausyhdistelmien kanssa sopiva, koska sen tekemä heitto ei mahdollista mm. ohjausnastallisten ("nubs"illisten) kranaattien luotettavaa kiinnittymistä ylimenokartioon (työntävällä ketjulatasimella, jossa työntö on jatkuvaa eikä sisäänmeno perustu pelkkään inertiaan, ei välttämättä olisi ihan samaa ongelmaa). Toisaalta K9:ssäkin on erittäin äkäinen heittävä hydraulinen latasin.


Näin. 122 H on itse asiassa yllättävän ketterä siirrellä, ja apumoottori vaatisi lavetin vaihdon. 122 H:n yksi parhaista ominaisuuksista on kuitenkin sen kevyt ja monipuolinen, ympäriampuva lavetti.


Ei, ja 155 K 83 on kokonaisratkaisuna sitä paitsi parempi tykki ainakin taktiseen tulenkäyttöön, vaikka siinä ei olekaan 155 K 98:n etuja (inertiapaikannus ja tuliasemapääte sekä itsesiirtyvyys). 155 K 98 oli tarkoitettu toteuttamaan välttävästi operatiivisten joukkojen tykistön tehtävää, kun panssarihaupitseihin ei ollut varaa.

Tietysti jos esim. ylijohdon reservin tarpeita mietitään, niin 155 K 98 voi sen täyttää paremmin, mutta 155 K 83 on taktiseen tulenkäyttöön soveltuvampi.


Moottoroituja tai siis itsesiirtyviä kenttätykkejä aika monikin länsimaa hankki, mm. GC-45, TRF1, Haubits 77 ja FH70, 1970-1980-luvuilla siis, ja aika suurissakin määrin. Idässä siihen ei ikinä lähdetty eikä USA:ssa, mutta myös kolmannen maailman maihin niitä myytiin huomattavia määriä. Suomessa siihen herättiin kuitenkin n. kaksi vuosikymmentä myöhässä, koska itsesiirtyvyyttä ei koettu kylmän sodan aikaisiin uhkakuviin tarpeelliseksi.

Tampellan lavetti on myös alkuperäisen speksauksen vuoksi turhan raskas (toki sikäli aivan pomminvarma ja varmaan kestävin osa tykeistä), koska se oli speksattu 122 K 60:ssä 100 km/h vetonopeutta varten. Nykyaikaisella tietokoneavusteisella suunnittelulla kevyemmän lavetin tekemisen ei pitäisi olla kovinkaan hankalaa.

155K83 ja 155K83-97 latasimet toimivat typen paineella.

Työpuolen paineet pyrkivät alkupään sarjoissa karkaamaan ulos, kehnosti toteutetun tiivistejärjestelmän takia.
Varastoidussa kalustossa näki kauas minkä tykin latasin vuoti, koska vaimennuspuolen paine työnsi latauskammen ~180 mm ulos/taakse. Näihin kyllä tuli muutos.
Myöhemmin tuli paljonkin ongelmia ammusten kiinnittymisessä ylimenokartioon - mutta se onkin jo ihan oma saagansa.
Lopputuloksena on, ettei nyt käytössä olevissa tykeissä ole latausjärjestelmää paikoillaan ollenkaan.
Lisäksi ammuspaarien kanssa sai olla käytettäessä tosi tarkkana. Jos paarit olivat hiemankaan huonosti paikoillaan (kiire/huolimattomuus/pimeä/yläkorot), jäi latasimen käpälä nalkkiin ammuspaarien takapäähän.
Oli uskomattoman mielenkiintoista lähteä purkamaan konkeloa, jossa ~60 bar typpeä haluaa yhä vetää ~40 kg kranaattia putkeen, eikä siinä onnistu.
Siihen oli kyllä hyvä kenttäkonsti, mutta onneksi sitä ei enää tarvita.

 

[J0h1F]

155K83 ja 155K83-97 latasimet toimivat typen paineella.

Työpuolen paineet pyrkivät alkupään sarjoissa karkaamaan ulos, kehnosti toteutetun tiivistejärjestelmän takia.
Varastoidussa kalustossa näki kauas minkä tykin latasin vuoti, koska vaimennuspuolen paine työnsi latauskammen ~180 mm ulos/taakse. Näihin kyllä tuli muutos.
Myöhemmin tuli paljonkin ongelmia ammusten kiinnittymisessä ylimenokartioon - mutta se onkin jo ihan oma saagansa.
Lopputuloksena on, ettei nyt käytössä olevissa tykeissä ole latausjärjestelmää paikoillaan ollenkaan.
Lisäksi ammuspaarien kanssa sai olla käytettäessä tosi tarkkana. Jos paarit olivat hiemankaan huonosti paikoillaan (kiire/huolimattomuus/pimeä/yläkorot), jäi latasimen käpälä nalkkiin ammuspaarien takapäähän.
Oli uskomattoman mielenkiintoista lähteä purkamaan konkeloa, jossa ~60 bar typpeä haluaa yhä vetää ~40 kg kranaattia putkeen, eikä siinä onnistu.
Siihen oli kyllä hyvä kenttäkonsti, mutta onneksi sitä ei enää tarvita.

Kenties siis kuitenkin ketjulatasin (esim. samanlainen kuin 152 K 89/Giatsint-B) olisi toimintavarmempi esim. tuohon Patrian kuorma-autoalustaiseen tykkiin, eikä vaatisi sitten niin paljon jatkokehitystyötä kuin tuo Tampellan latasin? Saapa nähdä, miten Patria on asian ajatellut toteuttaa.

 

[PEMM]

Oli uskomattoman mielenkiintoista lähteä purkamaan konkeloa, jossa ~60 bar typpeä haluaa yhä vetää ~40 kg kranaattia putkeen, eikä siinä onnistu.
Siihen oli kyllä hyvä kenttäkonsti, mutta onneksi sitä ei enää tarvita.

Ja mikä hyöty siitä latasimesta näissä lopulta oli? Ainakin tuntuvat saaman sitä murkulaa edelleen hyvään tahtiin liikkeelle.

Ajoneuvoissa ymmärrän kun ei ole tilaa ja on hankala ladata tai ol liian korkealla.

 

[hillhead]

155mm tykistö on paljon suorituskykyisempää sekä yhden kranaatin tehon että kantaman suhteen.

Ja samalla jos me teemme jonkun CAESAR-tyylisen tykin, niin sen liikuteltavuuskin tuo sellaista suorituskykylisää D-30:n nähden, että on ihan puppua että tarvittaisiin läheskään 471 uutta 155mm-tykkiä korvaamaan D-30:n poistumisen myötä katoava suorituskyky.

155mm tykistö on paljon suorituskykyisempää sekä yhden kranaatin tehon että kantaman suhteen.

Ja samalla jos me teemme jonkun CAESAR-tyylisen tykin, niin sen liikuteltavuuskin tuo sellaista suorituskykylisää D-30:n nähden, että on ihan puppua että tarvittaisiin läheskään 471 uutta 155mm-tykkiä korvaamaan D-30:n poistumisen myötä katoava suorituskyky.

Kranaatin tehosta
Ainakin tässä tykistö ketjussa on ollut ajatuksia että 155mm 4 tykin patteri olisi verrattavissa 122mm 6 tykin patteriin.

Tämä vaatisi tasaisen ja mielellään kovapintaisen maalialueen. Esim lentokenttä ,moottoritie.
Jos kuitenkin katsotaan todennäköisintä maalialuetta niin se on luultavasti metsäinen maasto. Maaston tuoman suojan vuoksi on parempi olla enemmän tykkejä ampumassa aluetta niin saadaan tiheämpi vaikutus.

155 lla kantamaa kyllä riittää mutta hajonta kasvaa ja tämän myötä tarvitaan enemmän tykkejä jotta saadaan vaikutusta pidemmällä matkalla.


Tykit kuluu sekä tappio kestävyyttä pitää olla. Ei se onnistu ihan pienellä määrällä.
Murkulaa pitää pystyä tarjoamaan laajallekkin alueelle.

Asemaan meno ja siirtyminen on nopeampaa esim caesarilla mutta tulinopeus on silti samaa luokkaa kuin vedettävillä.