Rajavartiolaitos

Hallitus lisää Rajavartiolaitoksen alaisen reservin velvollisuuksia – kertausharjoitus koolle nopeallakin varoitusajalla​

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan lakimuutos on tarkoitus saada voimaan niin pian kuin mahdollista, jotta toimivaltuudet saadaan välittömästi käyttöön.


Hallitus haluaa lisätä mahdollisuutta käyttää Rajavartiolaitoksen alaisia reserviläisiä rajaturvallisuuden tukemiseen vakavissa tilanteissa.

Mikäli rajan tilanne heikkenisi merkittävästi ja Suomen puolelle alkaisi esimerkiksi saapua suurissa määrin luvattomia rajanylittäjiä, voisi reserviläiset velvoittaa nopeallakin aikataululla kertausharjoitukseen rajaa turvaamaan.

Asevelvollisuuslain muutos koskisi vain reserviläisiä, jotka ovat suorittaneet asepalveluksensa Rajavartiolaitoksen alaisuudessa ja joilla on koulutus vastaaviin tehtäviin.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan lakimuutoksen taustalla on Rajavartiolaitoksen esittämä pyyntö.

– Kaikissa olosuhteissa, siis näissä siirtolaisvirtojen kysymyksissä, joissa välineellisesti käytetään siirtolaisvirtoja Suomen horjuttamiseksi, halutaan varmistaa, että vaikka tulisi miten vakava tilanne, niin Suomella riittää väkeä valvonta- ja hallintatehtäviin rajalla, Häkkänen sanoo.

Uudistus koskee vain pientä osaa reservistä​

Lakiuudistus koskisi vain reserviläisiä, jotka ovat suorittaneet asepalveluksensa Rajavartiolaitoksen alaisuudessa ja joilla on koulutus vastaaviin tehtäviin.

Häkkäsen mukaan vuosikymmeniä sitten varusmiespalveluksensa suorittaneet eivät välttämättä kuulu tähän joukkoon.

Uudistus koskisi siis vain noin yhtä prosenttia koko Suomen 900 000 hengen reservistä.

– Tämä on pieni palanen niitä ihmisiä, jotka ovat hakeutuneet Rajavartiolaitoksen varusmiespalvelukseen aikanaan, Häkkänen sanoo.

Suomen rajajoukkueen vahvuus on hieman yli 10 000 henkilöä, joista Rajavartiolaitoksen henkilökunnan osuus on noin neljännes.

Rajajoukkoihin sijoitettuja reserviläisiä voitaisiin käyttää esimerkiksi rajojen valvonnassa, aistivalvonta- ja partiointitehtävissä, opastus- ja liikenteenohjaustehtävissä sekä esimerkiksi kuljetustehtävissä.

Rajavartiolaitoksen kantahenkilökunta kuitenkin johtaisi ja valvoisi reserviläisten toimintaa kaikissa tilanteissa.

Kutsu voi tulla pikaisella varoitusajalla​

Lakimuutoksen myötä Rajavartiolaitoksen alaisten reserviläisten kertausharjoitusten enimmäispituus olisi kolmekymmentä vuorokautta.

Nykyisen lain mukaan määräys osallistua kertausharjoitukseen lähetetään asevelvolliselle vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Rajaturvallisuuden vaarantuessa tästä määräajasta voitaisiin kuitenkin poiketa.

Häkkäsen mukaan lakimuutoksella mahdollistetaan käskyttäminen tulevaan kertausharjoitukseen hyvinkin kiireellisesti. Viime kädessä asiasta päättää tasavallan presidentti.

– Toki näissä on jonkin verran ennakointiaikaa, mutta jos tulee nopeasti yllättäviä tilanteita, joissa kuormitus rajalla kasvaa, niin laki mahdollistaisi tämän tavallista nopeammin.

Voimaan heti, toimivaltuudet käyttöön välittömästi​

Kertausharjoitus edellyttäisi konkreettista ja poikkeuksellista uhkaa, jossa Suomeen esimerkiksi ohjataan tarkoituksellisesti suuri määrä väkeä. Muita tilanteita saattaisivat olla suuronnettomuus tai pandemia.

Rajavartiolaitoksen tulisi myös kyetä perustelemaan, miksi sen oma henkilökunta ei riitä turvaamaan tilannetta.

Kertausharjoituksen syyn ei siis tarvitsisi olla sotilaallisen valmiuden kohottaminen, vaan lakiin tehtäisiin kertausharjoituksista uusi peruste, rajaturvallisuuden vaarantuminen.

Häkkäsen mukaan joidenkin kymmenien henkilöiden luvattomat rajanylitykset eivät vielä riittäisi kertausharjoitusten kutsumiseen koolle.

– Rajavartiolaitos kykenee hyvin hallitsemaan ihan merkittävän määrän väkeä, puolustusministeri sanoo.

Kyse on puolustus- ja sisäministeriöiden yhteisestä lakihankkeesta.

Hallituksen esitys etenee lyhyelle lausuntokierrokselle jo tänään keskiviikkona ja se pyritään saamaan voimaan niin pian kuin mahdollista.

– Tarkoitus on viedä tämä ripeästi eduskuntaan ja saada voimaa heti, jotta toimivaltuudet saadaan välittömästi käyttöön, Häkkänen sanoo.
 
Ilmeisesti rajavartiolain mukaisissa tehtävissä asevelvollinen ei saa edes kantaa asetta koska tehtäviin ei sisälly aseen käyttöä.
 
Katsoin Ykkösaamun, jossa haastateltiin sisäministeri Rantasta muun muassa uudesta rajamenettelylaista.

Jäin käsitykseen, että jatkossa rajapartio joutuu tekemään päätöksen siitä, ketkä tulijoista ovat "erityisen haavoittuvassa asemassa olevia" ja näin ollen pitemmän kaavan turvapaikkatutkintaan pääseviä, ja ketkä eivät. Kova päätös rajamiehille ja heidän lähiesimiehilleen.

Eikös tätä kannattaisi kehittää siten, että perustetaan rajavartiolaitokselle palvelukeskus, virtuaalinen tai fyysinen, jossa päivystys päätökseen tarvittavalla henkilöstöllä etätulkkauspalveluineen. Partio, tarvittaessa lisäjoukoilla avustettuna, hoitaa hommat kentällä ja on kuvayhteydessä palvelukeskukseen, joka kuulustelee etänä ja tekee päätöksen jatkosta.

Minkälaiset resurssit tähän tarvitaan ja minkälaisen tukiasemaverkoston tämä vaatisi raja-alueelle nykyverkoston lisäksi, en osaa sanoa. Mutta jotain uutta on varmaankin keksittävä, kun maailma muuttuu ympärillä.
 
Jäin käsitykseen, että jatkossa rajapartio joutuu tekemään päätöksen siitä, ketkä tulijoista ovat "erityisen haavoittuvassa asemassa olevia" ja näin ollen pitemmän kaavan turvapaikkatutkintaan pääseviä, ja ketkä eivät. Kova päätös rajamiehille ja heidän lähiesimiehilleen.
Olen ymmärryksessä, että rajavartijoille asia ei tuota ongelmaa. He ovat erittäin valmiita tähän. Jos jotakuta pelottaa, niin ei niitä kavereita, jotka meinaavat tulokkaita ensimmäisenä kohdata.
 
Ilmeisesti rajavartiolain mukaisissa tehtävissä asevelvollinen ei saa edes kantaa asetta koska tehtäviin ei sisälly aseen käyttöä.
Tämä asevelvollisten käyttö muuhun kuin aseelliseen maanpuolustukseen tökkii minulla periaatteellisella tasolla aika pahoin. Jos valtio tarttee työvoimaa vaikka liikenteenohjaukseen tai sopankeittoon, niin sen pitäisi palkata sitä. Jos on tarvetta kiireelliseen valmiuteen, niin rahalla sitä valmiuttakin saa.

Ei ole olemassa kevytsotilaita. On miehiä, jotka kohtaavat kentällä ikäviä asioita ja he ovat siellä oman henkensä kaupalla, olipa varustus ja muodolliset valtuudet mitä vain. Jos heillä ei sitten esimerkiksi edes ole asetta, vaikka pitäisi olla, niin herra armahtakoon sitä satraappia, joka on käskenyt heidät ilman asetta tehtävään. Jos jotakuta pelottaa laittaa reserviläinen aseen kanssa tuonne, niin se pelkohan on aivan oikea ja sopiva tunne. Ja asia pitääkin ratkaista ennen kuin hänet sinne lähettää. Sen jälkeen on myöhäistä, koska ministerin neuvonantajien kauko-ohjaamia ihmisiä ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Rajanpartiot kelkkoo kaikki Suomeen, ettei syyllisty mihinkään virheeseen ja näin on oma perse turvattu, koska organisaatio tai esimiehet ei sitä turvaa.
Mutta päätöksistä ei ole juridista valitusoikeutta, niin ne eivät mene yksittäisinä juridiseen tarkasteluun. Ja jos tulee joku mediahaloo, voi aina vedota toimitun senhetkisen tiedon valossa.

Jäin käsitykseen, että jatkossa rajapartio joutuu tekemään päätöksen siitä, ketkä tulijoista ovat "erityisen haavoittuvassa asemassa olevia" ja näin ollen pitemmän kaavan turvapaikkatutkintaan pääseviä, ja ketkä eivät. Kova päätös rajamiehille ja heidän lähiesimiehilleen.
Varmaankin se olisi jo tiedossa yleisen tilanteen kautta, esim. että yrittääkö joku Venäjällä vainoa kohtaava vähemmistökansa Suomeen, ja nämä vähemmistökansat myös kykenee erottamaan ulkonäkönsä perusteella (kun kyse on kuitenkin nimenomaan etnisistä ryhmistä) ja tarvittaessa kielensä perusteella. Jos jokin tällainen kansa tiedetään, niin rajavartijoille voi opettaa vaikkapa muutaman kysymysfraasin, ja mitä niihin pitäisi tulla vastauksena, niin sillä jo kyetään ainakin Venäjän kielelliset vähemmistöryhmät erottamaan. Esim. jos venäläiseltä ja itäkarjalaiselta kysyy "pagisemmo karjalakse?", niin venäläinen ihmettelee että mitä ihmettä, itäkarjalainen vastaa siihen ymmärrettävästi. Ja vastaavia fraaseja voi oikeastaan mistä tahansa kielestä tehdä.

Nuo Venäjältä ihan omalla rahalla kauttakulkua yrittävät arabit tuskin ovat "erityisen haavoittuvassa asemassa", kerta Venäjä on heidät päästänyt viisumeilla maahansa, ja ovat sinne vapaaehtoisesti menneet. Ovat siis päässeet omasta maastaan vapaasti lennolla lähtemään myös.

Olisi pikemminkin lastensuojelutapaus kuin kansainvälisen suojelun tapaus, jos turistina Venäjälle menneet pitävät lastaan ulkona riittämättömissä vaatteissa niin pitkään, että lapsi voi paleltua. Siitä ei pitäisi palkita turvapaikkamenettelyyn pääsemisellä.
 
Viimeksi muokattu:

Hallitus lisää Rajavartiolaitoksen alaisen reservin velvollisuuksia – kertausharjoitus koolle nopeallakin varoitusajalla​

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan lakimuutos on tarkoitus saada voimaan niin pian kuin mahdollista, jotta toimivaltuudet saadaan välittömästi käyttöön.


Hallitus haluaa lisätä mahdollisuutta käyttää Rajavartiolaitoksen alaisia reserviläisiä rajaturvallisuuden tukemiseen vakavissa tilanteissa.

Mikäli rajan tilanne heikkenisi merkittävästi ja Suomen puolelle alkaisi esimerkiksi saapua suurissa määrin luvattomia rajanylittäjiä, voisi reserviläiset velvoittaa nopeallakin aikataululla kertausharjoitukseen rajaa turvaamaan.

Asevelvollisuuslain muutos koskisi vain reserviläisiä, jotka ovat suorittaneet asepalveluksensa Rajavartiolaitoksen alaisuudessa ja joilla on koulutus vastaaviin tehtäviin.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan lakimuutoksen taustalla on Rajavartiolaitoksen esittämä pyyntö.

– Kaikissa olosuhteissa, siis näissä siirtolaisvirtojen kysymyksissä, joissa välineellisesti käytetään siirtolaisvirtoja Suomen horjuttamiseksi, halutaan varmistaa, että vaikka tulisi miten vakava tilanne, niin Suomella riittää väkeä valvonta- ja hallintatehtäviin rajalla, Häkkänen sanoo.

Uudistus koskee vain pientä osaa reservistä​

Lakiuudistus koskisi vain reserviläisiä, jotka ovat suorittaneet asepalveluksensa Rajavartiolaitoksen alaisuudessa ja joilla on koulutus vastaaviin tehtäviin.

Häkkäsen mukaan vuosikymmeniä sitten varusmiespalveluksensa suorittaneet eivät välttämättä kuulu tähän joukkoon.

Uudistus koskisi siis vain noin yhtä prosenttia koko Suomen 900 000 hengen reservistä.

– Tämä on pieni palanen niitä ihmisiä, jotka ovat hakeutuneet Rajavartiolaitoksen varusmiespalvelukseen aikanaan, Häkkänen sanoo.

Suomen rajajoukkueen vahvuus on hieman yli 10 000 henkilöä, joista Rajavartiolaitoksen henkilökunnan osuus on noin neljännes.

Rajajoukkoihin sijoitettuja reserviläisiä voitaisiin käyttää esimerkiksi rajojen valvonnassa, aistivalvonta- ja partiointitehtävissä, opastus- ja liikenteenohjaustehtävissä sekä esimerkiksi kuljetustehtävissä.

Rajavartiolaitoksen kantahenkilökunta kuitenkin johtaisi ja valvoisi reserviläisten toimintaa kaikissa tilanteissa.

Kutsu voi tulla pikaisella varoitusajalla​

Lakimuutoksen myötä Rajavartiolaitoksen alaisten reserviläisten kertausharjoitusten enimmäispituus olisi kolmekymmentä vuorokautta.

Nykyisen lain mukaan määräys osallistua kertausharjoitukseen lähetetään asevelvolliselle vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Rajaturvallisuuden vaarantuessa tästä määräajasta voitaisiin kuitenkin poiketa.

Häkkäsen mukaan lakimuutoksella mahdollistetaan käskyttäminen tulevaan kertausharjoitukseen hyvinkin kiireellisesti. Viime kädessä asiasta päättää tasavallan presidentti.

– Toki näissä on jonkin verran ennakointiaikaa, mutta jos tulee nopeasti yllättäviä tilanteita, joissa kuormitus rajalla kasvaa, niin laki mahdollistaisi tämän tavallista nopeammin.

Voimaan heti, toimivaltuudet käyttöön välittömästi​

Kertausharjoitus edellyttäisi konkreettista ja poikkeuksellista uhkaa, jossa Suomeen esimerkiksi ohjataan tarkoituksellisesti suuri määrä väkeä. Muita tilanteita saattaisivat olla suuronnettomuus tai pandemia.

Rajavartiolaitoksen tulisi myös kyetä perustelemaan, miksi sen oma henkilökunta ei riitä turvaamaan tilannetta.

Kertausharjoituksen syyn ei siis tarvitsisi olla sotilaallisen valmiuden kohottaminen, vaan lakiin tehtäisiin kertausharjoituksista uusi peruste, rajaturvallisuuden vaarantuminen.

Häkkäsen mukaan joidenkin kymmenien henkilöiden luvattomat rajanylitykset eivät vielä riittäisi kertausharjoitusten kutsumiseen koolle.

– Rajavartiolaitos kykenee hyvin hallitsemaan ihan merkittävän määrän väkeä, puolustusministeri sanoo.

Kyse on puolustus- ja sisäministeriöiden yhteisestä lakihankkeesta.

Hallituksen esitys etenee lyhyelle lausuntokierrokselle jo tänään keskiviikkona ja se pyritään saamaan voimaan niin pian kuin mahdollista.

– Tarkoitus on viedä tämä ripeästi eduskuntaan ja saada voimaa heti, jotta toimivaltuudet saadaan välittömästi käyttöön, Häkkänen sanoo.
Hmm... Kertaava reserviläinen ei voi olla viranomainen joten "asylum" taikasana ei päde rajalla... 😙
 
Katsoin Ykkösaamun, jossa haastateltiin sisäministeri Rantasta muun muassa uudesta rajamenettelylaista.

Jäin käsitykseen, että jatkossa rajapartio joutuu tekemään päätöksen siitä, ketkä tulijoista ovat "erityisen haavoittuvassa asemassa olevia" ja näin ollen pitemmän kaavan turvapaikkatutkintaan pääseviä, ja ketkä eivät. Kova päätös rajamiehille ja heidän lähiesimiehilleen.

Eikös tätä kannattaisi kehittää siten, että perustetaan rajavartiolaitokselle palvelukeskus, virtuaalinen tai fyysinen, jossa päivystys päätökseen tarvittavalla henkilöstöllä etätulkkauspalveluineen. Partio, tarvittaessa lisäjoukoilla avustettuna, hoitaa hommat kentällä ja on kuvayhteydessä palvelukeskukseen, joka kuulustelee etänä ja tekee päätöksen jatkosta.

Minkälaiset resurssit tähän tarvitaan ja minkälaisen tukiasemaverkoston tämä vaatisi raja-alueelle nykyverkoston lisäksi, en osaa sanoa. Mutta jotain uutta on varmaankin keksittävä, kun maailma muuttuu ympärillä.
Liian monimutkaista, rajavartija vain näyttää itäänpäin, ja sanoo mee sinne mistä tulitkin. Täällä ollaan taas jotain komiteoita perustamassa yksinkertaisten asioiden monimutkaistamiseksi, kampaviinerimeininkiä, mihin tarkoirukseen se rajalaki olikaan häh?
 
Tämä asevelvollisten käyttö muuhun kuin aseelliseen maanpuolustukseen tökkii minulla periaatteellisella tasolla aika pahoin. Jos valtio tarttee työvoimaa vaikka liikenteenohjaukseen tai sopankeittoon, niin sen pitäisi palkata sitä. Jos on tarvetta kiireelliseen valmiuteen, niin rahalla sitä valmiuttakin saa.
Sama pisti minua silmään. Siellä on kyllä rajavartijoiden lisäksi sotilaita, mutta mikä ihmeen rooli reserviläisellä jos ei toteuta viranomaisen eikä sotilaan roolia?
Itse ottaisin kyllä tukevan sissipuukon mukaan jos kutsu tulisi.
 

"Tiistaina puolalainen rajavartija loukkaantui hengenvaarallisesti, kun häntä puukotettiin raja-aidan toiselta puolelta."

Puolan rajavartioston sivulla videota. Raja-aidan läpi heitellään kaikenlaista puolalaisten rajamiesten niskaan. Yhtä loukkaantunutta myös hoidetaan.

 
...ja Rajavartiolaitoksen reserviläisille ei saa antaa itsepuolustusvälineitä. Hyvä päätös.
Odotellaan, josko se mieli muuttuisi, not.
 
Back
Top