Ei tämä varmaankaan mikään ideaali tilanne ole mutta merivoimilla on kaksi miinalaivaa joista toista vielä käytetään koululaivana joten molemmat on vain pidettävä käyttökunnossa. Muistetaan että Rauma-luokalla ei ole enää vedenalaisen valvonnan kykyä eikä kohta kai meritorjuntaohjuksiakaan joten mistään ei ole enää varaa tinkiä.
Pääseekö tuon kokoisella paatilla Millogin telakalle Teijoon? Toinen vaihtoehto voisi olla Turun korjaustelakka. Tai Naantalissahan tuo nykyään toimii hämäävästä nimestä huolimatta. Siellä vissiin tehtiin samaisen aluksen peruskorjauksenkin telakointiosuus?
Ei kyllä millään muotoa ideaali tilanne. Ehkä tuon pohjanmaa luokan hankinnan kanssa oltiin alun perinkin myöhässä jos aikataulu ei kestä oikeastaan mitään viivästyksiä. Toki viivästykset ovat nyt olleet jo aikamoisia mutta ei tällaiset projektit varmaan koskaan mene ilman yllätyksiä läpi.
Onko tämä konemurhe sitten ollut tiedossa jo viisi vuotta sitten? Hämeenmaan osaltahan vastaava ei ole ainakaan uutisoitu. Se on selvää että korvettien viivästyminen aiheuttaa myös tällaisia epäsuoria ja yllättäviäkin kuluja.
Perinteisesti laivakoneet on taidettu rakentaa kestämään aluksen elinkaari samoin voimansiirto. Sen verran isoja ja arvokkaita remontteja ne on. Jos aluksen elinkaari on loppupuolella niin näitä varmaan alkaa tulemaan. Toki en ole mikään laivan kone asiantuntija niin joku korjatkoon mikäli väärässä olen.
Sama tuli minullekin mieleen.
Tuollaisen melko hidaskulkuisen aluksen runko ei välttämättä ole se suurin murhe. Onhan siellä myös taistelujärjestelmä ylläpidettävänä. Sekään ei enää ole sama setti kuin Hamina-luokalla ja ikää ehtii tulla jopa 25 vuotta. Ei laivojenkaan elinkaaren jatkaminen ihan mutkatonta ole.
Ajatuksena olikin, että aluksella ei enää ylläpidettäisi integroitua taistelujärjestelmää, jos sen ylläpito käy haastavaksi. Jatkokäyttö koulualuksena, miinalauttana, huoltoaluksena tai miehittämättömien vehkeiden tukialuksena. Myönnän kyllä olevani täysin oman osaamiseni ulkopuolella näissä arvailuissa.
En minäkään tiedä miten tuollainen kokonaisuus pelittää. Jos taistelujärjestelmästä luovutaan niin luovutaanko samalla ilmatorjunnasta ja muusta omasuojasta? Eikä kai koululaivallakaan ole tarkoitus pelkkää merenkulkua opettaa?
En näe miten tämmöinen tilanne voisi olla mahdollinen, kun koulutuspurjehduksen merkittävin anti on nimenomaan taistelualuksen toiminnan harjoitteleminen.
Riippuu koneesta. Nopeakäyntiset "ferrari"-koneet (teho-painosuhteeltaan kovat MTU:t esimerkiksi tai venäläiset vastikkeensa) ei välttämättä kestä koko aluksen ikää, vaan korvataan 15 - 20 vuoden kohdalla uusilla tai sitten täydellisesti peruskorjatuilla. Keskinopeat ja hitaat koneet yleensä pysyy lohkonsa puolesta koko iän aluksella, mutta jossain vaiheessa peruskorjataan paikallaan. Sekin on iso, monta kuukautta kestävä homma. Tämä kaikki riippuu koneen suunnitellusta käyttöiästä ja koneen käyttöprofiilista.
Käytännössä ei. Kyllä koko taistelujärjestelmä tarvitaan. Jos sitä ei enää kyetä ylläpitämään, alus on taistelualuksena ja meidän oloissa jopa koululaivana hyödytön. Kuljetusaluksena (helvetin huonona semmoisena) ja hyvänä harhamaalina se voi vielä toimia.
Hamina-luokan poistuessa miinalaivat ovat yli 40- vuotiaita. Niihin tuskin panostetaan jos aluksilla ei ole näköalaa 2050-luvulle saakka. Arvaan ettei tuohon mahdollisuuteen tartuta.
Luonnikkaampi tuokin kuin HämeenmeriTeräsrunkoisilla harvemmin rungon käyttöikä tulee vastaan, enempi tekniikan vanheneminen määrittää kestoiän.
Jos laivan säilyttää, riittääkö merivoimilla henkilöstöä 30-luvulla enää tuollaisen armadan pitämisessä purjehtimassa?
Myydään jollekin siviili-instanssille ja nimeksi Uusimeri