Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Musta mötikkä rynnäkkökiväärin päällä – näin taisteludrooneja torjutaan nyt​

Droonien torjuntaan tarkoitetut erikoistähtäimet on tarkoitus ottaa käyttöön ympäri Britannian asevoimia​


Britannian armeija ottaa käyttöön uuden rynnäkkökiväärien lisälaitteen, jonka on tarkoitus parantaa ampujan osumatarkkuutta pienikokoisia drooneja vastaan. Droonit ovat Ukrainan sodan tapahtumien perusteella osoittautuneet merkittäväksi uhaksi jalkaväelle.

Britannian armeijan verkkosivuilla laitteen nimeksi kerrotaan SmartShooter eli lyhyemmin Smash. Se voidaan kiinnittää SA80 A3 -rynnäkkökiväärin lisäksi myös muihin Britannian armeijan yhden hengen aseisiin. Tähän mennessä sitä on testattu 2 Yorks -koepataljoonassa.

Smash ei ole pelkästään tähtäin, vaan siihen sisältyy tekoälytoimintoja. Jos tähtäimen näkökentässä on lentävä drooni, tähtäin ottaa lukituksen siihen ja antaa ampujan ampua vasta, kun tekoäly uskoo osuman olevan todennäköinen. Lukitus säilyy, vaikka kohde liikkuisi tai ampuja vaihtaisi paikkaa.

Everstiluutnantti Mark Bowdenin mukaan Smash tulee suureen tarpeeseen, sillä erilaisten ja -kokoisten droonien käyttö taistelukentällä on lisääntymään päin. Jalkautuneen sotilaan mahdollisuudet drooneja vastaan lisääntyvät Bowdenin mukaan sen avulla huomattavasti.

Toistaiseksi Smasheja on tulossa käyttöön 225 kappaletta erittäin nopean toiminnan joukoille. Ne maksavat yhteensä 4,6 miljoonaa puntaa eli noin 5,3 miljoonaa euroa. Viking Arms -asetehtaan valmistama laite on tarkoitus ottaa ennen pitkää käyttöön Britannian asevoimien kaikissa haaroissa.
 
Joko vanjaa käydään pikkuisen härnäämässä tai sitten sieltä tuleekin perässä vähän suurempi pumppu.


Tuossa videossa kuvaajalla oli brittilippu vasemmassa hihassaan. Kaikilla oli ihan puhtaat kamat, niin olivat varmaan vasta menossa pelipaikoille, mutta kuvaajan vasen kenkä oli jo rikki. Tuollaiset kesämallin buutsit on varmaan kiva jalassa, mutta ei varmaan sitten kestä hirveesti mekaanisesti. Itte menisin taisteluun kyllä kunnon jalkineilla mielummin enkä millään jahtisläbäreillä.

1688665797609.png
 
Tuossa videossa kuvaajalla oli brittilippu vasemmassa hihassaan. Kaikilla oli ihan puhtaat kamat, niin olivat varmaan vasta menossa pelipaikoille, mutta kuvaajan vasen kenkä oli jo rikki. Tuollaiset kesämallin buutsit on varmaan kiva jalassa, mutta ei varmaan sitten kestä hirveesti mekaanisesti. Itte menisin taisteluun kyllä kunnon jalkineilla mielummin enkä millään jahtisläbäreillä.

Katso liite: 80549
Nämä vissiin ovat sitä GUR eli pöllöporukkaa, kuvaajalla pöllö patch rinnassa, mutta enemmän pistää silmään että ainakin osa lipastaskuista on tyhjiä, vaikka onkin kk-mies niin tuskin erikoisjoukkojen miehet tehtävään noin kevyesti lähtee. Olisko kuitenkin jonkinsortin harjoitus kyseessä.Screenshot_2023-07-06-21-16-46-76_0b2fce7a16bf2b728d6ffa28c8d60efb.jpg
 
Aihe nimeltä:"Raivausvaunujen ja miinanraivauksen kehittäminen" tuolta pääketjusta.

* Aktiivinen omasuojajärjestelmä raivauspanssarivaunuihin antaisi hyvän suojan pst-ohjuksia vastaan, sekä maasta että ilmasta laukaistavia vastaan etenkin Ukrainan avoimessa maastossa.
-> Aktiivisia omasuojajärjestelmiä ei ole raivauspanssarivaunuissa ainakaan Ukrainassa lainkaan, pitäisi hankkia/asentaa ehdottomasti!
-> Hinnan ei pitäisi olla ongelma, koska raivauspanssarit ovat korkean prioriteetin vekottimia, joiden selviytyminen pitäisi olla prioriteettilistalla korkeimmalla mahdollisella sijalla, koska ilman raivausta ei pääjoukko voi onnistua tehtävässään vaan tuhoutuu ensimmäiseen miinakenttään 100% varmuudella.
-> Valmistajien luulisi olevan kiinnostunut taistelunkestävä -leimasta ja koekäytöstä rintamalla, joten miksei näitä järjestelmiä näy Ukrainassa? Pelätäänkö niiden joutumista venäläisten käsiin? Vai mikä on ongelmana? Eikö tarvetta ole tiedostettu vieläkään, kun Ukraina ei ole tätä ennen ollut hyökkäysmoodissa laajoja puolustusvyöhykkeitä vastaan?

* Räjähderaivaus ei riittävän luotettava koska miinoissa vastatoimet, jyräkään ei ehkä riitä, koska yliajolaskurit miinoissa jne. tarvittaisiin kyntö- tai mieluiten piiskaraivaus
-> Näitä ajoneuvoja aivan liian vähän olemassa/käytössä Ukrainalla tai ehkä koko maailmassa, koska luotetaan räjähderaivaukseen tai jyriin? Vai mikä on ongelmana?
-> Olisiko mahdollista kehittää ja asentaa olemassa oleviin vaunuihin (Leopard 1 olisi sopivan kevyt ehkä?) massamaisesti yksinkertaisia auroja ja piiskaraivaimia mallia II MS vai edellyttääkö aina jotain erikoisajoneuvoja, joita ei ole vielä kehitettykään?

-> Suojaako piiskaraivain edestä päin ammuttavia pst-ohjuksia vastaan? Omasuojajärjestelmä ei varmasti voi suojata piiskaraivainta edestä ammuttavia ohjuksia vastaan, koska, noh, se piiskaraivain on siinä edessä heilumassa.

* Dronien käyttö miinanraivauksessa ja hyökkäyksessä miinoituksen läpi
-> Vihollisen dronetiedustelu tai etenkin hyökkäävien drone käyttö pitäisi estää, muuten vihulainen voi tuhota vähintään raivausvaunut vaikka pudottamalla kranaatteja päälle droneilla, mutta samalla taata oma dronien käyttö tiedusteluun ja pst-asemien kurittamiseen, miten onnistuu? Itpsv:n tuominen etulinjaan ainoa ratkaisu? Selektiivinen häirintä? Parempilaatuisten omien dronien käyttö jotka kestävät elektronista häirintää ja luottaminen siihen, että vastapuolella ei ole vastaavia?
-> Lämpökameroilla ja sähkömagneettisella tiedustelulla mahdollisuus paikantaa miinakentät ja ehkä vaikuttaan niihin (tiputtaa kranaatteja miinojen päälle tai itsemurhadroneja tms.)? Miten suojautua vihollisen vastaavalta toiminnalta - valemaalit, valemiinoitteet jotka näkyvät lämpökameralla, omien miinojen suojaus tältä (muovimiinat tms. jotka eivät näy lämpökamerassa)?

Yksi lisähuomio:
Savutusta ei ole näkynyt missään dronevideoilla. Luulisi, että olisi järkevää savuttaa koko himputin alue ja sen jälkeen olisi melkoinen rauha toimia. Toki ryssältä löytyy lämpökameroita pst-ohjuksien laukaisulaitteista ja muistakin, mutta suurimmalla osalla sakista ei ole ja antaisi suojaa omalle toiminnalle. Mutta miten savuttaa laaja alue? Tykistöllä? Eikö mieluummin ampuisi kovilla kaikki potentiaaliset asemat rikki vaan?
En ole mikään asiantuntija sulutteissa ja miinoissa, mutta noihin kolmeen lihavoituun kohtaan pari ajatusta:

Maailmalla luotetaan enemmän auroihin ja räjähderaivaukseen. Periaatteena, että panssarijoukkoja käytetään avoimessa maastossa missä ammutut MICLICit ei jää oksille. Suomessa ei ehkä ihan niin käytännöllistä, ellei ajatuksena ollut raivata metsää. Auroja taas ei Suomessa käytetä maaperän takia - ne menee solmuun aika äkkiä, kuten @Mikfin70 on kertonut. Suomessa jyrät toimii paremmin.

Mutta auroja ja jyriä on kylmän sodan aikaan ollut massamaisesti käytössä, ja monessakin vaunussa on edelleen mahdollisuus sen kiinnittämiseen (Leopard, Abrams, T-72). Varmaan vaihtelee maittain, mutta luokkaa yksi vaunu per komppania olisi varustettu auralla/jyrällä. Noista on vaan kylmän sodan jälkeen luovuttu, kun miinauhkan sijaan toiminnassa painotettiin IED:tä.

Savutus kuuluu osana sulutteesta läpi menoon. Jenkkien oppaissahan (esim. FM 20-32) sulutteesta läpi murtautumiseen on muistisääntö SOSR - Suppress, Obscure, Secure, Reduce. Eli lamautetaan takana oleva, sulutetta valvova vihollinen (suppress), savutetaan sen asemat jotta pidetään murtokohdan sijainti epäselvänä ja suojataan omat taistelupioneerit (obscure), otetaan murtokohta haltuun eli työnnetään vaunut mahd. lähelle (secure), ja lopulta tehdään sulutteeseen useampi ränni (reduce). Ja tietysti valmisteluihin kuuluu ilmaherruuden saavuttaminen tai vähintään omien joukkojen suojaus vihollisen ilma-aseelta, vihollisen tykistön tuhoaminen tai lamauttaminen joko tuhomalla/häiritsemällä tulenjohtoa tai vastatykistöllä/ilmaiskuilla tykistön asemiin.

Haaste on, että koko pumppu pitää olla tuohon harjoitettu - koneiston kaikkien osien pitää käydä kuin Buicki, tietää tehtävänsä, eikä ylimääräiseen sekoiluun ole kauheasti aikaa tai varaa. Aselajien on pelattava yksiin koko ajan, koska kun (ei jos) viholliselle selviää murtokohta, se koittaa heti keskittää kaikki käytössä olevat putket raivausta suorittaviin pioneereihin ja ajoneuvoihin, eli siitä pitää päästä läpi aika vauhdilla. Siihen on syynsä, miksi mielellään pyritään kiertämään sulutteet - läpimurtautumista pidetään yleisesti yhtenä vaikeimmista tehtävistä mille tahansa armeijalle, ja voi helposti mennä vikaan. Se mikä Ukrainassa on tarkalleen ongelmana, on vaikea maallikon sanoa vähäisistä tiedonmurusista - varmaan vähän kaikkia yllä olevia, ja erityisesti ilmatorjunta on ilmeisesti ollut ongelmana.

Tuossa on vielä ihan hyvä video aiheesta, mistä selviää periaate. Toki etäisyydet jne. on vähän suuntaa-antavia.


Väite että ryssä käyttäisi puhelinmastoja / valemastoja matkapuhelinten tietojen keräämiseen. Ilmeisesti jonkin verran käytetään matkapuhelimia viestintään, koska muuten tällaisessa menettelyssä ei olisi järkeä (olettaen että kerrottu pitäisi paikkansa).

The Russians are actively using fake cell towers to collect intelligence information. Mobile phones independently switch to a station with a stronger signal, and then information is collected about the places where Ukrainian troops are concentrated.

Український ФПВ дрон знищує фальшиву вежу стільникового зв'язку в населеному пункті Нові Лагері, Херсонська область.

Location: Novi Laheri, Kherson Oblast, Ukraine
46.734617, 33.210670

@GeoConfirmed


@UAControlMap

Muistelisin, että tuota on molemmat puolet harrastanut pidempään, ja nimenomaan 2014 taisi olla Venäjällä ihan normaalikäytäntö. Voisi kuvitella, että nykyään olisi jo vähän viisastuttu mutta ilmeisesti ei - vai onko puhelimien hyödyt sitten haittoja suuremmat.

Samoin se että vanha doktriinimme, jossa oletettiin hyökkääjän häipyvän, kunhan sille aiheutetaan merkittävät tappiot. Yhtäkkiä selvisi, ettei Venäjää kiinnosta pätkääkään paljonko tappioita tulee ja Suomen kaltainen vähäväkinen maa olisi yksin väistämättä jäänyt jalkoihin. Olimme kyllä valmistautuneet oikean tyyppisiin asioihin, mutta täysin riittämättömältä tasolla. Eikä riittävää tasoa olisi jatkossakaan mahdollista saavuttaa pelkin kansallisin resurssein.
Ei sitä muistaakseni (ainakaan minun elinaikana) ole koskaan oletettukaan, että ne vaan pakkaa kimpsut ja kampsut ja häipyy. Hommahan perustui siihen, että kyky tuottaa riittävät tappiot hyötyyn nähden johtaa rationaalisen toimijan arvioissa siihen, ettei hyökkäys kannata. Jos se hyökkäys silti tulee, niin toivottiin länsimailta vähintäänkin aseapua. Ja jos ei sitäkään olisi tullut, niin kuten sanoit, ei Suomen resurssit olisi riittänyt kulutussotaan Venäjää vastaan.
 
Ei sitä muistaakseni (ainakaan minun elinaikana) ole koskaan oletettukaan, että ne vaan pakkaa kimpsut ja kampsut ja häipyy. Hommahan perustui siihen, että kyky tuottaa riittävät tappiot hyötyyn nähden johtaa rationaalisen toimijan arvioissa siihen, ettei hyökkäys kannata. Jos se hyökkäys silti tulee, niin toivottiin länsimailta vähintäänkin aseapua. Ja jos ei sitäkään olisi tullut, niin kuten sanoit, ei Suomen resurssit olisi riittänyt kulutussotaan Venäjää vastaan.
Ei varmasti ollutkaan sanatarkasti niin kuin kirjoitin, perusidea oli kuitenkin sama ja siten epärealistinen.
 
Pidän Lancet-dronea ja sen kaltaisia droneja yhtenä tärkeimmistä "uusista asejärjestelmistä" joita on nähty tämän sodan aikana. Vaikea toki sanoa, ovatko tulleet jäädäkseen koska vasta-aseita kehitetään tietysti kokoajan.

Lainaan puolalaisen kirjoituksen aiheesta, siinä on venäläisestä lähteestä poimittu taulukko väitetysti iskujen määristä per kuukausi. Taulukossa esitettyjen numeroiden summa on 374 kpl aikavälillä heinäkuu 2022 - heinäkuu 2023, tosin nyt eletään 7.7.2023 eli heinäkuuta on vasta viikko takana ja reilut kolme viikkoa edessä. Ei siis kata ihan täyttä vuotta, mutta melkein.

En ota kantaa, onko hänen analyysinsä mm. kasvaneesta tuotantokapasiteetista oikea ja toisaalta jos kuvaajan data on kerätty julkisista lähteistä, voidaan pohtia, montako yritystä (epäonnistuneet ainakin?) jätetään julkaisematta. Mahdotonta sanoa, mutta jos julkaistujen videoiden määrä korreloi todellisten laukaisujen määrän kanssa, se kertonee siitä että iskuja tehdään selvästi enemmän kuin aikaisemmin. Johtuuko kasvaneesta tuotantokapasiteetista, lennättäjien suuremmasta määrästä vai mistä lie, mutta määrät ovat joka tapauksessa aikaisempaa suurempia.

Voi toki kertoa myös siitä että julkaistaa videoita aikaisempaa useammin, mutta hieman epäilen tätä: ryssä tarvitsee kaiken "positiivisen" materiaalin propagandansa käyttöön, joten uskon että julkaisevat kaikki vähänkin onnistuneelta näyttävät iskut.

The Russians have no problems with the production and use of increasing amounts of loitering ammunition at the front.

Comparison of monthly Lancet usage and some footage from recent attacks. The data on the amount of Lancets used reflects the videos published by units using this combat agent.

The fewest drones of this type were used in the months from December 2022 to February 2023, where the average was about 20 strikes per month.

In the following months, there was a significant increase in the number of registered attacks.

In March and April, the number doubled compared to the three previous months, while in May and June it almost tripled compared to the December-February period.

May and June were record months for Lancet camera feeds, with an average of 58 attacks per month.

This month, there were 26 uses in less than a week (more than, for example, throughout December) and this is a quantitative record so far in terms of time elapsed.

The constantly growing number of operations using this type of loitering ammunition confirms what I have said many times. The Russians have no problems with the production of Lancets and are constantly increasing production volumes. Last year, a new production line was created, and in March this year another one was created (due to protests from local residents) located in a shopping center / thermal baths in Izhevsk.

So far, the biggest systemic problem limiting the number of attacks has been the lack of an appropriate number of operators. Abrupt increases in the number of recorded uses clearly show that new personnel have been trained and are able to function in front-line conditions.

When it comes to technical issues, there are still noticeable attempts to modify the Lancet as a result of battlefield experience. There are speculations that perhaps the Russians have introduced another type of warhead, because in recent weeks the number of effectively paralyzed tanks and infantry fighting vehicles has increased significantly. So far, this type of equipment (mainly tanks) has been attacked less often due to the awareness of the warhead's capabilities against well-armored targets. Attempts were made to hunt mainly for more "soft" targets, such as towed artillery, self-propelled artillery, light vehicles and elements of OPL and EW.


Taulukon otsikon konekäännös: Impact Intensity (by publication date)
1688750777826.png

 
Hankaluutena joukkojen huikean kirjava koulutustaso, tuskin niinkään aseissa olevien ukkojen määrä, sillä tätä sotaa ei sodita toisen maailmansodan laajoilla rintamahyökkäyksillä. Sodan aikana joukkojen kouluttaminen on erityisen hankalaa.
Halusin ottaa tämän (jälleen) esille. Tämä on fakta. Lisää kouluttajakoulutusta ja kouluttajavärväämistä, jotta tarvittaessa reservi saa kouluttajatukea. Suuri luulo on, että perustettaessa joukot niin niiden toimivat johtajat johtavat/pystyvät/kerkeävät suorittamaan samalla myöskin osastonsa osaamisen päivityksen.
Katin kontit sanon minä...
(Oman kokemukseni kautta) koulutin erästä 3 vuotta sitten varumies-palveluksensa suorittanutta VAPAAEHTOISISTA ja MOTIVOITUNEISTA koostunutta reserviläis-osastoa ja totesin, että ko. joukon osaamistaso on oli lähinnä tyydyttävä. Arvosteluni koskee ko. osastoa arvoon tai sukupuoleen katsomatta.

Meillähän on tämä MPK. Mutta kyseisen byroon SUURI ja MAHTAVA byrökratia ei saa kouluttajia riittävästi liikkeelle! Miksiköhän? (sarkasmi)
 
Viimeksi muokattu:
Suuri luulo on, että perustettaessa joukot niin niiden toimivat johtajat johtavat/pystyvät/kerkeävät suorittamaan samalla myöskin osastonsa osaamisen päivityksen
PERKunas vastaa joukon kouluttamisesta kunnes sen omat johtajat ottavat sen haltuun. Vaan koska PERKeleeseen laitetaan useimmiten kovilla käskyillä 20 v sitten intin käyneitä vastentahtoisia ikämiehiä (ja joskus tällaisia 10 v sitten intin käyneitä sotahulluja miehistönjäseniä) niin eipä sieltä kauheasti päivittynyttä kouluttajaosaamista löydy. Lisäksi LuutnantinKantaPaikka, joka kouluttamisen pitäisi hoitaa, vastaa noin 5 miljoonasta muustakin asiasta, ei siinä kauheita tehdä.
 
PERKunas vastaa joukon kouluttamisesta kunnes sen omat johtajat ottavat sen haltuun. Vaan koska PERKeleeseen laitetaan useimmiten kovilla käskyillä 20 v sitten intin käyneitä vastentahtoisia ikämiehiä (ja joskus tällaisia 10 v sitten intin käyneitä sotahulluja miehistönjäseniä) niin eipä sieltä kauheasti päivittynyttä kouluttajaosaamista löydy. Lisäksi LuutnantinKantaPaikka, joka kouluttamisen pitäisi hoitaa, vastaa noin 5 miljoonasta muustakin asiasta, ei siinä kauheita tehdä.

Ja mikä pahinta, niiden 20 vuotta sitten intin käyneiden joukossa on niitäkin, joiden ainoa kontakti armeijaan kyseisten 20 vuoden aikana on ollut se aikanaan postiluukusta tipahtanut reserviläiskirje.
 
Lopulta homma menee siihen että reserviläinen pitää itsensä suht ajantasalla tiedoissa ja taidoissa. En minäkään 15v kokemuksella saisi komppaniasta kummoista viikon kahden koulutusajalla, jos joukko koskaan kerrannut. Ehkä selviää,ok tulikasteesta, ehkä nokkaan tulee. Komppaniat valitettavasti kulutustavaraa.
 
RUSIlta huippijulkaisu taktiikasta ja sen muutoksista. Laitan tänne.
**********************************************************************


Russian tactics are changing as lessons are learned from military failures in the war in Ukraine.

 

RUSI: Meatgrinder: Russian Tactics in the Second Year of Its Invasion of Ukraine​

*********************************​

Executive Summary​

The scale of Russian losses in 2022, combined with the Armed Forces of the Russian Federation confronting NATO systems they had not previously contended with, has caused a significant deviation in Russian operations from the country’s doctrine. This report seeks to outline how Russian forces have adapted their tactics in the Ukrainian conflict and the challenges this has created for the Ukrainian military that must be overcome. The report examines Russian military adaptation by combat function.

Russian infantry tactics have shifted from trying to deploy uniform Battalion Tactical Groups as combined arms units of action to a stratified division by function into line, assault, specialised and disposable troops. These are formed into task-organised groupings. Line infantry are largely used for ground holding and defensive operations. Disposable infantry are used for continuous skirmishing to either identify Ukrainian firing positions, which are then targeted by specialised infantry, or to find weak points in Ukrainian defences to be prioritised for assault. Casualties are very unevenly distributed across these functions. The foremost weakness across Russian infantry units is low morale, which leads to poor unit cohesion and inter-unit cooperation.
Russian engineering has proven to be one of the stronger branches of the Russian military. Russian engineers have been constructing complex obstacles and field fortifications across the front. This includes concrete reinforced trenches and command bunkers, wire-entanglements, hedgehogs, anti-tank ditches, and complex minefields. Russian mine laying is extensive and mixes anti-tank and victim-initiated anti-personnel mines, the latter frequently being laid with multiple initiation mechanisms to complicate breaching. These defences pose a major tactical challenge to Ukrainian offensive operations.
Russian armour is rarely used for attempts at breakthrough. Instead, armour is largely employed in a fire support function to deliver accurate fire against Ukrainian positions. Russia has started to employ thermal camouflage on its vehicles and, using a range of other modifications and tactics, techniques and procedures (TTPs), has significantly reduced the detectability of tanks at stand-off ranges. Furthermore, these measures have reduced the probability of kill of a variety of anti-tank guided missiles (ATGMs) at ranges beyond 1,400 m.

Russian artillery has begun to significantly refine the Reconnaissance Strike Complex following the destruction of its ammunition stockpiles and command and control infrastructure by guided multiple-launch rocket systems (GMLRS) in July 2022. This has resulted in much closer integration of multiple UAVs directly supporting commanders authorised to apply fires. Russian artillery has also improved its ability to fire from multiple positions and to fire and move, reducing susceptibility to counterbattery fire. The key system enabling this coordination appears to be the Strelets system. There has been a shift in reliance upon 152-mm howitzers to a much greater emphasis on 120-mm mortars in Russian fires; this reflects munitions and barrel availability. Responsive Russian fires represent the greatest challenge to Ukrainian offensive operations. Russian artillery is also increasingly relying on loitering munitions for counterbattery fires.

Russian electronic warfare (EW) remains potent, with an approximate distribution of at least one major system covering each 10 km of front. These systems are heavily weighted towards the defeat of UAVs and tend not to try and deconflict their effects. Ukrainian UAV losses remain at approximately 10,000 per month. Russian EW is also apparently achieving real time interception and decryption of Ukrainian Motorola 256-bit encrypted tactical communications systems, which are widely employed by the Armed Forces of Ukraine.

Russian air defences have also seen a significant increase in their effectiveness now that they are set up around known, and fairly static, locations and are properly connected. Although Russia has persistently struggled to respond to emerging threats, over time it has adapted. Russian air defences are now assessed by the Ukrainian military to be intercepting a proportion of GMLRS strikes as Russian point defences are directly connected to superior radar.
Russian aviation remains constrained to delivering stand-off effects, ranging from responsive lofted S-8 salvos against Ukrainian forming-up points, to FAB-500 glide bombs delivered from medium altitude to ranges up to 70 km. The Ukrainian military notes that Russia has a large stockpile of FAB-500s and is systematically upgrading them with glide kits. Although they only have limited accuracy, the size of these munitions poses a serious threat. The Russian Aerospace Forces remain a ‘force in being’ and a major threat to advancing Ukrainian forces, although they currently lack the capabilities to penetrate Ukrainian air defences.

Following the destruction of Russian command and control infrastructure in July 2022, the Russian military withdrew major headquarters out of range of GMLRS and placed them in hardened structures. They also wired them into the Ukrainian civil telecommunications network and used field cables to branch from this to brigade headquarters further forward. Assigned assets tend to connect to these headquarters via microlink, significantly reducing their signature. At the same time, from the battalion down, Russian forces largely rely on unencrypted analogue military radios, reflecting a shortage of trained signallers at the tactical level.

An overview of Russian adaptation reveals a force that is able to improve and evolve its employment of key systems. There is evidence of a centralised process for identifying shortcomings in employment and the development of mitigations. Nevertheless, much of this adaptation is reactive and is aimed at making up for serious deficiencies in Russian units. The result is a structure that becomes better over time at managing the problems it immediately faces, but also one that struggles to anticipate new threats. The conclusion therefore is that the Russian Armed Forces pose a significant challenge for the Ukrainian military on the defence. Nevertheless, if Ukraine can disrupt Russian defences and impose a dynamic situation on them, Russian units are likely to rapidly lose their coordination. Changes in the air combat environment, for example, have led rapidly to incidents of Russian fratricide.

 
Lopulta homma menee siihen että reserviläinen pitää itsensä suht ajantasalla tiedoissa ja taidoissa. En minäkään 15v kokemuksella saisi komppaniasta kummoista viikon kahden koulutusajalla, jos joukko koskaan kerrannut. Ehkä selviää,ok tulikasteesta, ehkä nokkaan tulee. Komppaniat valitettavasti kulutustavaraa.
Ehkä Ukrainan sota on saanut piikin osallistumissa, mutta valitettavasti luulen että suurin osa itseään päivittävistä on sellaisia joilla on palo tähän hommaan. Eli 900 000 reserviläisen (tai 280 000) sijaan toimintakykyisiä joukkoja on ehkä 60 000 laskien mukaan varusmiehet.
 
Russian armour is rarely used for attempts at breakthrough. Instead, armour is largely employed in a fire support function to deliver accurate fire against Ukrainian positions
Suomi vs Venäjä me oltaisiin tuossa tilanteessa alakynnessä suoratulituessa ilman liittolaisia. Panssarit ovat kuitenkin kalliita, meidän 100-200 kissaa ei kerkiä kaikkialle, ja Suomi on fyysisesti kuitenkin aika iso maa. Meillä kuitenkin niin paljon muitakin puutteita ettei panssareita oikeen lisääkään voida tilata.
Suomella tuskin tulee olemaan enempää kuin ~250 panssaria missään vaiheessa, ja niistä ~100 modernia mikä verrattavissa tämän hetken Leopard 2 A6:seen. Tällä hetkellä on vissiin vain 100 2A6 ja 100 2A4, se määrä ei tuosta nopeasti kasva, saattaa pienentyä.

Pystyykö Nemo AMV tai kevyt tankki tai Leopard 1 toimimaan suoratulitukena taistelussa missä Venäjä on ripotellut joukkojensa sekaan panssareita? Jos nyt siis oletetaan että Venäjä olisi ihan pätevä valtio.
Jos ei, onko ainoa tai ratkaisu lisää panssareita? Vai pitääkö meidän hyväksyä että jalkaväki joutuu taistelemaan Venäjää vastaan pienemmällä suoratulituella? Tämä korostaisi meidän tykistön roolia entisestään.

Olisiko paras kompensoida tätä puutetta liittolaisilla, nimenomaan heidän tankeillaan? Haluaisin sanoa että Ruotsilta ainakin 20 panssaria tukevine joukkoineen pysyvästi tänne, mutta jos oletetaan että Venäjä olisi pätevä valtio ja muistetaan että Ruotsissa oli pahimmillaan pienempi sota-ajan armeija kuin meillä rauhan ajan (sis varusmiehet), ehkä paras jättää ne Ruotsiin ja reagoida niiden osalta tilanteen mukaan. 2023 Venäjä on niin mätä että ei tällä hetkellä ruotsalaisia tarvita aktiivisesti täällä. Mutta jos pyydetään länsi-Euroopan Natolta ja jenkeiltä yhteensä ainakin ~100 panssaria tukevine joukkoineen. Raskas kalusto ja pieni henkilökunta pysyvästi majoitettava tänne.
Länsi-Euroopalla toki on aika vähän panssareita tällä hetkellä, mutta nyt puhutaan tulevaisuudesta.

Tietysti kun meidän asevelvollisuusarmeija on heikoimmillaan sodan alussa, olisi ideaali jos tänne sijoitetuista liittolaisista ainakin yksi itsenäiseen taisteluun kykenevä osasto olisi pysyvästi taisteluvalmiudessa. Ukrainan sodassahan Venäjä nimenomaan on osoittanut ettei asevelvollisuuarmeija pysty taistelemaan ilman liikekannallepanoa tai typerän isoja tappioita ja nöyryytyksiä. Edes kokoon suhteutettuna, en usko että Suomella on ammattilaisia enemmän kuin Venäjällä oli ennen sotaa. Toki me pystyttäisiin toteuttamaan liikekannallepano jos aktiivista taistelua olisi, mutta kykeneekö sen hetkinen hallitus toteuttamaan liikekannallepanoa sodan harmaassa vaiheessa, vai vasta kun on liian myöhäistä? Liikaa kysymysmerkkejä ja epävarmuutta.
 
Ehkä Ukrainan sota on saanut piikin osallistumissa, mutta valitettavasti luulen että suurin osa itseään päivittävistä on sellaisia joilla on palo tähän hommaan. Eli 900 000 reserviläisen (tai 280 000) sijaan toimintakykyisiä joukkoja on ehkä 60 000 laskien mukaan varusmiehet.
Juuri nyt onneksi näyttää sille, että sotilaallisen maanpuolustuksen arvo ja kouluttautumisen tarve ymmärretään reserviläisten joukossa. Samaan aikaan aktiivisen reservin tarjoamat mahdollisuudet on firmankin puolella ymmärretty. Erittäin positiivista kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana.
 
Juuri nyt onneksi näyttää sille, että sotilaallisen maanpuolustuksen arvo ja kouluttautumisen tarve ymmärretään reserviläisten joukossa. Samaan aikaan aktiivisen reservin tarjoamat mahdollisuudet on firmankin puolella ymmärretty. Erittäin positiivista kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Toivottavasti nämä eivät liian helposti unohdu Ukrainan sodan jälkeen, ja ajauduta siihen ajatteluun että Venäjä on korruptoitunut ja hyödytön eikä siitä mihinkään muutu.
 
.. pystyttäisiin toteuttamaan liikekannallepano jos aktiivista taistelua olisi, mutta kykeneekö sen hetkinen hallitus toteuttamaan liikekannallepanoa sodan harmaassa vaiheessa, vai vasta kun on liian myöhäistä? Liikaa kysymysmerkkejä ja epävarmuutta.
Ihme negatiivista lässytystä. NATO pyyhkii Venäjällä lattioita jo ilmaylivoiman ansiosta. Varmasti alkaa olla suunnitelmat kohdallaan miten liittolaiset Suomea puolustaisi.

Näköjään myös foorumin naavapartojen suosikki "jos hallitus ei uskaltaisi.." - ajattelu nostaa taas päätään. Noita asioita on hiottu vuoden 2014 jälkeen ja PV ei jää toimettomaksi. Vähän uskoa nyt.
 
Ihme negatiivista lässytystä. NATO pyyhkii Venäjällä lattioita jo ilmaylivoiman ansiosta. Varmasti alkaa olla suunnitelmat kohdallaan miten liittolaiset Suomea puolustaisi.

Näköjään myös foorumin naavapartojen suosikki "jos hallitus ei uskaltaisi.." - ajattelu nostaa taas päätään. Noita asioita on hiottu vuoden 2014 jälkeen ja PV ei jää toimettomaksi. Vähän uskoa nyt.
Uskoa oikeastaan on, ehkä epärealistisen paljonkin. Mutta tykkään miettiä asioita kriittiseltä kannalta ja yllättyä positiivisesti. Sitten pahimmillaankin käy niin kuin on etukäteen ajatellut olevan mahdollista.

Siis joo tällä hetkellä NATO ehdottomasti pyyhkii Venäjällä lattioita. Ja se silloin kun NATO-maat ovat viimeiset ~30 vuotta kilpaa heikentäneet asevoimiaan!
Mutta mitä tuommoinen ajattelu auttaa valmistautumaan oikeisiin uhkiin?
 
Back
Top