Suomen Nato-luulot – Ex-lähettiläs tyrmää 3 yleisintä
Jaa artikkeli:
Ossi Kurki-Suonio
Luotu:
24.3.2015 17:59
- Kuva: EPA / All Over Press
Entisellä Suomen Afganistanin-suurlähettiläs Pauli Järvenpää arvioi, että suomalaisilla on harhaluuloja Natosta.
KOTIMAA
|
NATO-KESKUSTELU
Valtiotieteiden tohtori, entinen Suomen Afganistanin-suurlähettiläs ja puolustusministeriön entinen virkamies Pauli Järvenpää ampuu alas harhaluuloja Nato-jäsenyyden haitoista.
Kadettikunnan järjestämässä Nato – puolesta ja vastaan -seminaarissa Järvenpää esitti kolme yleistä mutta mielestään virheellistä argumenttia, joita on käytetty Nato-jäsenyyden vastustamisessa. Hän arvioi Uudelle Suomelle, että Suomen kansan Nato-kanta heijastelee
1. ”Yhdysvallat jyrää”
Järvenpää ei kiistä, etteikö Yhdysvallat olisi Naton vaikutusvaltaisin ja myös sotilaallisesti vahvin jäsenmaa. Hän kuitenkin katsoo, ettei Yhdysvallat Natossa sanele päätöksiä.
– Tosiasiahan on se, että kaikki päätökset tehdään Natossa yksissä tuumin konsensuksella ja väittäisin, että tämä takaa pienten valtioiden vaikutusvallan Naton sisällä.
– Olen itsekin ollut monta kertaa mukana kokouksissa Suomen Nato-edustuston virkamiehenä, niin kyllä helposti ja nopeasti tuli esille se, että Islannin, joka on pieni Nato-maa, ääni kantaa yhtä pitkälle kuin Yhdysvaltojenkin.
2. ”Suomi joutuisi sotimaan Yhdysvaltain sodat”
Järvenpää korostaa, ettei Naton 5. artikla – missä todetaan, että hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys koko liittoumaa vastaa – ei sido jäsenmaita muihin konflikteihin.
– En muista yhtään tilannetta, jossa Yhdysvallat olisi toivonut Suomen käyvän sen omia sotia. Enkä voi kuvitella, että Suomi olisi sotilaallisesti – vaikka sankarikansaa toki olemme – niin kovia, että voisimme käydä Yhdysvaltojen puolesta sotia.
3. ”Nato-jäsenyys tulisi Suomelle tavattoman kalliiksi”
Tämä väite viittaa Järvenpään mukaan Naton sopimaan suositukseen, jonka mukaan jäsenmaiden tulisi käyttää kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Järvenpää korostaa, että kyse on vain suosituksesta, eivätkä kaikki jäsenmaat noudata sitä.
Silti Järvenpää kehottaa Suomea täyttämään Nato-suosituksen puolustusbudjetin koosta.
Tilaisuudessa Nato-jäsenyyttä vastaan puhunut tohtori Pekka Visuri puolestaan korosti Suomen pitkää linjaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana, ja sen etuja Kylmässä sodassa. Lisäksi Visuri huomautti, että Yhdysvaltojen ja myös Naton painopiste on ollut liukumassa Euroopasta Tyynellemerelle ja Aasiaan.
– Huolehtiiko Nato todella Euroopan unionin puolustuksesta ja pitäisikö sen huolehtia, Visuri kysyy.
– Enemmän on Yhdysvalloissa puhetta ja käytännön toimenpiteitäkin, että maan todelliset edut ovat Aasian ja Tyynenmeren suunnalla ja siellä on strateginen painopiste. Toisaalta johtavat Nato-maat Yhdysvallat, Kanada, Turkki sekä sitten Norja eivät ole EU-maita. Miten voitaisiin kuvitella, että näiden maiden ja Euroopan unionin edut aina kohtaisivat.
(US)
