Suomen energiapoliittiset ratkaisut

[ak.tied]

Os saatana. En edes huomannut tuota 200 miljuunaa. Olet ihan oikeassa: 35 miljaardia OL3 vuosituotannon varastointi lämmöksi, se on passiivinen laitos, joten käyttökustannukset ovat varmaan pienet. Luola vesisäiliönä on käyttöiältään abt. ikuinen?

Mitä OL3:n tuottaman sähkön varastointi sähkönä kustantaisi? Akkuna kai luokkaa 1000 €/kWh (omakotitalo) ja teollisen mittakaavan laitos 250 €/kWh.
OL3: 1 600 000 kW x (365 x 24) h x 0,95 = 133 152 200 000 kWh x 250 €/kWh = 33 288 050 000 000 €, elikkäs 33 biljoonaa pelkät akut. Eli Suomen budjetti n. 370 vuotta. Akut sietää ehkä 1500 sykliä, joten ei tuota varastoa viittis ihan pienessä tuskassa purkaa.

Ei ole ihme, ettei teollisen luokan sähkövarastoja kannata tehdä. Toki näihin sähköverkon varmistuspalveluihin, mikä on vähän eri juttu kuin suoraviivainen varastointi.

Veden pumppaaminen ylös sähköllä ja sitten tarpeen tullen vesi palautetaan turbiinin kautta takaisin tuntuu paljon fiksummalta. Erityisesti, jos altaat ovat luonnonmuodostumia, nottei tarvi rakentaa. Mutta se ekologinen jalanjälki.

Viikonloppu jo alkanut ja single malt tuossa näppiksen vieressä: Saattaa tuossa laskennassa olla pikku hoipertelua, saa oikaista.

ed. typoja

Katsoin Vantaan Energian sivuilta, kaukolämmön hinta asiakkaasta riippuen joku 60€/mwh (alv 0) lämmityskaudella keskimäärin.

Laitoksen kapasiteetti 90 Gwh = 90 000 Mwh * 60 = 5,4 meur => 5,4 / 200 = 2,7%. Eihän tuo laitos kata edes rahoituskustannusta. Ilman mitään kuluja takaisinmaksuaika 37 vuotta.

Jokin tässä kyllä mättää nyt tai sitten siellä tiedetään jotain mitä me emme tiedä. Tai mun laskelma on väärin

Muok. Joku päästöoikeuksiin liittyvä vaihtoehtoiskustannus tuossa varmaan on. Ilman päästäoikeushimmeliä tuotakaan monttua ei varmaan olisi ikinä maapalloon kaivettu. Sellaista vihreyttä.

 

[arix]

Katsoin Vantaan Energian sivuilta, kaukolämmön hinta asiakkaasta riippuen joku 60€/mwh (alv 0) lämmityskaudella keskimäärin.

Laitoksen kapasiteetti 90 Gwh = 90 000 Mwh * 60 = 5,4 meur => 5,4 / 200 = 2,7%. Eihän tuo laitos kata edes rahoituskustannusta. Ilman mitään kuluja takaisinmaksuaika 37 vuotta.

Jokin tässä kyllä mättää nyt tai sitten siellä tiedetään jotain mitä me emme tiedä. Tai mun laskelma on väärin

Muok. Joku päästöoikeuksiin liittyvä vaihtoehtoiskustannus tuossa varmaan on. Ilman päästäoikeushimmeliä tuotakaan monttua ei varmaan olisi ikinä maapalloon kaivettu. Sellaista vihreyttä.

On kai tuo parempi työllistää kotimaisia urakoitsijoita kuin lahjoittaa rahaa Puolaan suljetuille hiilivoimaloille...

 

[-TripleX-]

Isoja suunnitelmia vedyn siirtoon.

EU nosti Itämeren vetyputket keskeisiksi energiahankkeiksi â ensimmäiset reittivaihtoehdot julkaistaan ensi viikolla

Itämerelle suunnitellut vetyhankkeet voivat saada EU-tukea ja nopeutetun lupaprosessin.

yle.fi

 

[YliKoo]

Nyt on kunnollista. Vantaalle maailman suurin lämpövarasto. Lämmityskauden ulkopuolella hukkalämpö ladataan maaperään ja puretaan käyttöön talvella.

Jättimäinen hanke Vantaalla – Kallioon louhitaan maailman suurin lämmön kausivarasto

Varannon rakennustyöt alkavat tulevana kesänä.

www.iltalehti.fi

Isoja lukuja.
Tutkittiin yhden ison kiinteistön n. 4000 MWh:n lämmitysenergiaratkaisua ja konsultti ehdotti lämpöakkua (vesisäiliö), mikä olisi kesäaikana ladattu "ilmaisella" energialla ja talvella lypsetty se akku viileäksi. Ei toimi millään markkinaehtoisena. Pääomakustannus olisi niin korkea että ei nuilla säästöillä olisi tuota saanut kustannettua järkevässä ajassa.

Muistelen jostakin lukeneeni, että tavallisen maalämmön hyöytysuhde paranee jos kesäaikaan pitää kompuran jäähdyttämässä taloa, siis talvella säästää enemmän kuin kesällä kuluttaa.

En tiedä onko tuo yleispätevä juttu. Jos maalämpökaivo on alimitoitettu, maasta tuleva lämpö ei ehdi johtumaan sinne takaisin vaan hyötysuhde heikkenee vuosi vuodelta, kun maaperän keskilämpö kaivon ympärillä laskee jatkuvasti. Tuollaisessa tilanteessa kuulostaa loogiselta, että kesällä maahan tungettu lämpö säästää talvella.

 

[Eerikainen]

Muistelen jostakin lukeneeni, että tavallisen maalämmön hyöytysuhde paranee jos kesäaikaan pitää kompuran jäähdyttämässä taloa, siis talvella säästää enemmän kuin kesällä kuluttaa.

En tiedä onko tuo yleispätevä juttu. Jos maalämpökaivo on alimitoitettu, maasta tuleva lämpö ei ehdi johtumaan sinne takaisin vaan hyötysuhde heikkenee vuosi vuodelta, kun maaperän keskilämpö kaivon ympärillä laskee jatkuvasti. Tuollaisessa tilanteessa kuulostaa loogiselta, että kesällä maahan tungettu lämpö säästää talvella.

Kuivat kalliokaivot voivat päätyä jäähtymään pikkuhiljaa ja siten pumpun COP alkaa laskemaan, kun maapiiri pikkuhiljaa kylmenee. Loppupeleissä lämpöpumppu muuttuu suoraksi sähkölämmitykseksi. Mikäli kaivon alueella on virtaavaa pohjavettä, vesi hoitaa lämmöntasauksen. Yleensä porauksen jälkeen räjäytetään lataus kaivon pohjalla, mikä rikkoo kalliota ja pohjavesi pääsee virtaamaan. Porauksessa syntyvä liete on taitava tukkimaan pienet kalliossa olevat halkeamat, joten kaivo on usein porauksen jäljiltä kuiva. Olen päässyt itse näkemään, kun porauksen jäljiltä kuiva (180 m syvä muistaakseni) kaivo täyttyi sekunneissa vedellä rajäytyksen jälkeen.

Jos luonto ei hoida kaivon lämpötasapainoa niin kesällä jäähdytyksessä syntyvä hukkalämpö auttaa kallioperän lämpöenergian palauttamisessa, jolloin kallioperässä oleva kuvitteellinen kalliolieriö toimii lämpöpumpun lämpö- / kylmäakkuna. Graniitilla on korkea ominaislämpökapasiteetti, lähes puolet veden vastaavasta, se toimii hyvänä lämpöenergiaakkuna. COP on luonnollisesti sitten lämmityskaudella parempi, kun ei tarvitse turhan kylmästä maapiiristä lämpöä hieroa. Toisaalta alkukesästä viilennyskin toimii halukkaammin, kun kallion energiatase on sellainen (= kylymä), että se halukkaasti ottaa vastaan lämpöä.

Tässä meidän kiinteistön tapauksessa (abt 4000 MWh/a) kallioreikien määrä kasvaisi niin suureksi, etteivät mahtuisi tontille, kun reikien pitää olla riittävän kaukana toisistaan. Syväkaivot, luokkaa 600 m, olisivat sinänsä ok ja mahtuisivat, mutta näinä aikoina porarit on niin hyvin työllistettyjä, että olisi ihanan kallista. Reippaasti virtaava vesistö olisi hyvä keruupiirin paikka, mutta jääkaudelta jäi koski tekemättä tähän tontin reunalle.

 

[koss]

Maalämpökaivoon yhdistetty ilmanvaihdon jäähdytys/esilämmityspatteri lataa myös kaivoa kesäaikana ihan kivasti, auttaa myös käyttövedenvalmistusta kesäaikana kun kaivo on kunnolla lämmin. Puhallinpatteri on myös hyvä vaihtoehto ko. käyttöön.

 

[kolomaittis]

Eli ne toimivimmat, maalämmmöstä saatavat hyödyt tulee kun sitä keruuputkea upotetaan maahan ja riittävästi.
Sellaiset 400 metriä jos talon koko jotain 200 neliöä.

Tietenkään se ei onnistu jokapaikassa, vaan aika harvoin.

Tämä nyt vaan sivusta seuranneena naapuria. Viime loppuvuodesta kyllä meni se maalämpöpumppu jo kun vuodesta 1986 oli puksuttanut sitä lämpöä. Ei huonoo

Edit: se putkimäärä. 2x200 metriä vaan. Kuitenkin ihan eri massasta puhutaan mistä sitä lämpöä kootaan.

 

[Eerikainen]

Olisi voinut panna pahkasikauutisiinkin, mutta on tämä energiapolitiikkaakin:
HS kertoo "Global Energy Monitor -järjestön (GEM) selvityksestä"
Globaalilla tasolla rakennetaan enemmän uutta hiilivoimaa, kuin vanhaa kapasiteettia poistuu.
Kiina tietysti innokkain. "Raportin mukaan uusia hiilivoimaloita rakennettiin viime vuonna myös esimerkiksi Indonesiaan, Vietnamiin, Japaniin ja Bangladeshiin."
Nettomuutos 49 GW, eli 30 kertaa OL3:n teho.
"Raportin mukaan tälläkin hetkellä rakenteilla on 200 gigawatin edestä uusia hiilivoimaloita, joista suurin osa on rakentumassa Kiinaan"
Eli rakenteilla uutta hiilivoimaa n. 125:n OL3:n verran.

Muistakaa nämä suuruusluokat, kun viherpesua esittelevä humanistipolitiikko tai asiantuntia tulee selittään, miten se sun polttomoottoriauto (net worth 3000 €) polttaa maapallon tai vanha öljylämmitystalo vielä pahempi. Osta kiinasta härpäke, mikä pienentää hiilijalanjälkesi lähes olemattomiin. Tosin vuosikausia saat olla täällä päästöjä vähentämässä ennen kuin Kiinahärpäkkeen valmistuksessa syntyneet kivihiilipohjaiset päästöt on kompensoitu.

Pieni ja hento ote energiapoliittisiin ratkaisuihin: Huolehditaan, että Suomen turvesuot kasvavat mahdollisimman tehokkaasti ja sitovat hiiltä. Tämä käsittääkseni edellyttää kasvunsa loppuvaiheessa olevien soiden muokkausta siten että niiden hiilen sidonta taas kiihtyy. Rakennetaan kivihiili- ja turvevoimaa sen verran että jää nämä sattumavoimat (tuuli & aurinko) kokonansa vaikkapa vientiteollisuuden ja vihreän vedyn tai metanolin tuotantoon, kun niissähän asiantuntioiden mielestä on Suomen teollinen tulevaisuus ja sillä sitten rikastutaan niin ettei kenenkään tarvi tehdä töitä, kun pelkillä vihreän talouden osingoilla Norjan hyvinvointi ohitetaan. EU-komissaarille lyödään sellainen rätinki eteen Suomen todellisista hiilinieluista, mitkä kertoo ettei Suomi voi olla nettopäästäjä. Mikä imagoetu, kun koko vientiteollisuus pyörii parhaan luokituksen mukaisilla uusiuvilla. Kaikissa Suomessa tehdyissä vientituotteissa on jonkun ymmärtämättömän sertifioijan antama lanketti "100 % top quality renewable energy". Ja turistille näytetään jouluna napapiirillä aurinkokennoa ja pakkasessa seisovaa ropelia ja sanotaan: "100 % top quality renewable energy"
Kivihiili- / turvesähköllä pyöritetään kotitaloudedet, -markkinat ja tietysti ladataan sähköautot!

Energia | Maailman hiilivoimakapasiteetti kasvaa, vaikka suunnan pitäisi olla päinvastainen

Maailman hiilivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna, koska Kiinassa otettiin käyttöön uutta hiilivoimatuotantoa. Muualla maailmassa voimaloiden sulkeminen hidastui.

www.hs.fi

ed. typoja

 

[Eerikainen]

HS jatkaa hieman samasta aiheesta. Puuta poltetaan ihan simona.
Ei ole viheriäisen älyttömyydellä rajaa. Voisi kai nuo puut myydä ulkomaille teollisuuden tuotteenakin. Nyt alueelliset monopolit nostavat kaukolämmön hintaa.

Lämmitys | Metsälehti: Suomi polttaa lämmöksi hurjat määrät tuotteiksi kelpaavaa puuta

Metsälehti arvioi selvityksessään, että kuitupuuta päätyy vuodessa polttoon Kemin sellutehtaan puuntarvetta vastaava määrä.

www.hs.fi

 

[Nestehukka]

Ruotsalainen jättituulipuisto ehkä menossa nurin, veloista iso osa veronmaksajien kontolla, myös mutkankautta Suomalaisten.
Kiinalaiset kyllä osaa sählätä, investoivat tuulisähköön vakaalle maksukykyiselle alueelle jossa sähkön kulutus ennustettavaa ja merkittävää ja saavat vielä paikalliselta investointipankilta rahoitusta. Allekirjoittavat itsensä kannalta paskan sopimuksen joka johtaa miljoona tappioihin vaikka kaikki palaset periaatteessa ovat olemassa menestykseen. Fortumin entiset hallitusammattilaiset ovat varmaan huojentuneita kun muutkin mokaa.

Tuulivoima | Ruotsalainen jättituulipuisto uhkaa kaatua veronmaksajien niskaan

Kiinalaisen valtionyhtiön omistaman tuulipuiston sähkö myytiin etukäteen sopimuksella, joka on jo muutamassa vuodessa tuottanut omistajille jättitappiot.

www.hs.fi

 

[Nestehukka]

Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalahanke on vaihteeksi etenemässä jopa laajempana kuin alun perin. Ruotsalaiset ja varmaan myös Brititkin mukana haaveilemassa jollain akku ja aurinkokenno ratkaisulla ryyditetystä miljardiluokan investoinnista. Varmaa lienee ainoastaan soutamisen ja huopaamisen jatkuminen.

Euroopan syvimmän kaivoksen pumppuvoimalalle löytyi potentiaalinen investoija â suunnitteilla myös akkuvarastoja

Ruotsalaisyhtiö SENS ja Pyhäjärven kaupunki ovat kirjoittaneet periaatesopimuksen Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalainvestoinnista.

yle.fi

 

[Nargö]

Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalahanke on vaihteeksi etenemässä jopa laajempana kuin alun perin. Ruotsalaiset ja varmaan myös Brititkin mukana haaveilemassa jollain akku ja aurinkokenno ratkaisulla ryyditetystä miljardiluokan investoinnista. Varmaa lienee ainoastaan soutamisen ja huopaamisen jatkuminen.

Euroopan syvimmän kaivoksen pumppuvoimalalle löytyi potentiaalinen investoija â suunnitteilla myös akkuvarastoja

Ruotsalaisyhtiö SENS ja Pyhäjärven kaupunki ovat kirjoittaneet periaatesopimuksen Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalainvestoinnista.

yle.fi

Nähtävästi tuosta voimalasta saisi ulos 75 MW:n tehon 7 tunnin ajan. Eli investoinnin hinta 250 miljoonaa euroa on kyllä melkoinen saatuun energiatehoon nähden. https://www.epv.fi/project/pyhasalmen-kaivokseen-pumppuvoimalaitos/

 

[viimeinen mohikaani]

Nähtävästi tuosta voimalasta saisi ulos 75 MW:n tehon 7 tunnin ajan. Eli investoinnin hinta 250 miljoonaa euroa on kyllä melkoinen saatuun energiatehoon nähden. https://www.epv.fi/project/pyhasalmen-kaivokseen-pumppuvoimalaitos/

Ihanan kallista verrattuna akkuvarastoihin!

Ylen puolisen vuotta vanha juttu uudesta akkuvarastosta: "Ranskalaisyhtiö rakentaa Suomen itärajan tuntumaan toisen ja edeltäjäänsä suuremman akkuvaraston".

https://yle.fi/a/74-20066714

Neoen kuvailee akkuvarastoa Pohjoismaiden suurimmaksi. Sen teho on noin 56 megawattia ja energiakapasiteetti noin 112 megawattituntia... Investoinnin arvo on noin 40 miljoonaa euroa.

Vertailua helpottaa, jos akuston koko 6,25-kertaistetaan, jolloin vertailuluvuiksi saadaan 350MW, 700MWh ja 250M€.

Pumppuvoimalan vastaavat arvot ovat 75MW ja 525MWh ja 250M€. Jos kaikki numerot on ilmoitettu oikein, niin pumppuvoimala näyttää kalliilta investoinnilta. Tosin pumppuvoimalaitoksen taloudellinen käyttöikä lienee moninkertainen akustoon verrattuna. Jos elinkaarikustannukset ovat riittävän matalat, niin pumppuvoimala voi hyvinkin olla kilpailukykyinen varastoidun energian määrässä mutta huipputehossa mitattuna se todennäköisesti häviää silloinkin akkuvarastolle.

 

[PEMM]

https://yle.fi/a/74-20066714

Neoen kuvailee akkuvarastoa Pohjoismaiden suurimmaksi. Sen teho on noin 56 megawattia ja energiakapasiteetti noin 112 megawattituntia... Investoinnin arvo on noin 40 miljoonaa euroa.

Tekeekö ne näitä ihan omaan piikkiin, eli on nyt jo kannattavaa? Jutussa ei ainakaan muuta sanottu (tukia ym.)

 

[viimeinen mohikaani]

Tekeekö ne näitä ihan omaan piikkiin, eli on nyt jo kannattavaa? Jutussa ei ainakaan muuta sanottu (tukia ym.)

Neoen on maailman johtava akkuvarastojen omistaja ja operaattori, joten kyseessä ei ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö. Akkuvarasto toimii Fingridin reservimarkkinoilla ja sen kannattavuus varmaan saavutetaan sillä, että Fingrid perii asiakkailtaan erilaisia käyttömaksuja, millä sitten katetaan tehoreservin ylläpidosta koituvat kustannukset ja siihen vielä kansainvälisten sijoitusyhtiöiden vaatimat katteet päälle.

 

[Fortis]

Muistelen jostakin lukeneeni, että tavallisen maalämmön hyöytysuhde paranee jos kesäaikaan pitää kompuran jäähdyttämässä taloa, siis talvella säästää enemmän kuin kesällä kuluttaa.

Mahtaako maksaa vaivaa? Aika hyvin se kaivon lämpö palautuu kun useamman kuukauden raksuttaa lähinnä vain käyttövettä.

 

[Torstoi]

Neoen on maailman johtava akkuvarastojen omistaja ja operaattori, joten kyseessä ei ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö. Akkuvarasto toimii Fingridin reservimarkkinoilla ja sen kannattavuus varmaan saavutetaan sillä, että Fingrid perii asiakkailtaan erilaisia käyttömaksuja, millä sitten katetaan tehoreservin ylläpidosta koituvat kustannukset ja siihen vielä kansainvälisten sijoitusyhtiöiden vaatimat katteet päälle.

Ylössäädön hinta tais viimeisen vuoden aikana olla keskimäärin jotain 75€/MWh ja alassäädön 45€/MWh. Tuollainen laitos siis tienaa rahaa koko ajan säätömarkkinassa ladatessa ja purettaessa, eikä polttoaine maksa missään vaiheessa mitään.

Edit:Ynnäköin että about 40% käyttöasteella päästäisiin suunnilleen 15 vuoden takaisinmaksuaikaan investoinnille. Oletan investoinnin perusteena olevan odotus säätösähkön kysynnän/hinnan nousu.

 

[Nestehukka]

Hallitus on uudistamassa talousvyöhykkeelle rakennettavaa merituulivoimaa koskevaa lainsäädäntöä, varmaan ihan hyvään suuntaan.
Kaavailevat alueiden kilpailutusta ja tuotannon aikaista käyttömaksusta, mikä ilmeisesti nostaa sähkön hintaa mutta eurojahan valtio kaipaa.

Suomen edustalla voi pian olla jättimäisiä merituulipuistoja: miljardien verohyödyt, työpaikkoja ja hurjasti sähköä

Lausunnolle lähtenyt lakiehdotus säätelee merituulivoiman rakentamista aluevesirajojen ulkopuolella talousvyöhykkeellä. Käyttömaksusta kaavaillaan merkittävää tuloa valtiolle.

yle.fi

 

[ak.tied]

Kiinahan rakensi 1813km pitkän rautatien, pelkästään hiilen kuljetusta varten. Ollut muutaman vuoden nyt käytössä. Samaan aikaa kiina hallitsee koko vihreän siirtymän globaalia arvoketjua erityisesti paneeleissa ja tuulivoimassa. Ei se ole ilmasto mikä tässä viherkiimassa voittaa.

Service
Technical
Type	Heavy rail
System	China Railway
Operator(s)	China Railway
Line length	1,813.5 km (1,127 mi)[1]
Track gauge	1,435 mm (4 ft 8+1⁄2 in)
Operating speed	120 km/h[1]

It was built to facilitate coal transport from Inner Mongolia and Shanxi to China's southern provinces at up to 200 million tons a year. The railway is also the first north-south railway in China that is dedicated to coal, and is built to bypass existing coal transport routes that go via coastal cities by ship.

Koko EU:n hiilen tuotanto on noin 300 milj. tonnia.

Vihreä siirtymä ajaa Euroopan uuteen kuseen ja kurimukseen. Ryssän öljystä ja kaasusta päästään eroon kyllä (hyvä myyntiargumentti) ja ajaudutaan suoraan kiinan armoille, koska aurinko- ja tuulivoima ei ilman heitä pyöri. Aurinkopaneeleihin tarvittavien erikoismateriaalien tuotanto on esimerkiksi 80% kiinalaisten hallussa.

Pitäisi lopettaa tämä sekoilu alkuunsa ja ruveta miettimään näitä asioita rationaalisemmin, huoltovarmuutta ja kilpailukykyä enemmän painottaen.

 

[-TripleX-]

Kannattaa tutustua kantaverkkoyhtiöiden investointisuunnitelmiin, sieltä saa tietoonsa mitä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä on tapahtumassa. Energiamurros aurinkoon ja tuuleen on tosiasia, jota tuskin muuttaa mikään. Eurooppaan ja USA:n nousee omaa tuotantoa koko ketjun osalta ja kierrätyksellä saadaan vanhoista yksiköistä raaka-aineita uusiin. Lisäksi energiavarastoja tulee väistämättä eripuolille Pohjoismaita.

Suomi ei ole eriytynyt joten meidän energiakentän kehitys on kytköksissä Norjan, Ruotsin ja Viron tekemisiin hyvin vahvasti.

Summasummarum.

Fingrid investoi noin 4 miljardia vuoteen 2033 mennessä nykyisellä näkemyksellä, kantaverkon kuntotila on lähtökohtaisesti hyvä.

https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/kantaverkko/kantaverkon-kehittaminen/fingrid_kehittamissuunnitelma_syksy23_en.pdf

Norjan Stattnett investoi 6-10 miljardia vuoteen 2030 mennessä, kantaverkon tila ei ole ollenkaan hyvä, pohjoisessa se on surkea. Norja jää vuosikymmenen loppuun mennessä myös sähkön nettotuojaksi mikä valtava muutos, mutta johtuu sähkön kulutuksen voimakkaasta lisäyksestä. Seuraavalla vuosikymmenellä merituulivoima näyttäisi täyttävän aukon, tutkivat myös mahdollisuuksia saada vesivoimastaan enemmän irti.

Major investments to ensure the green change of pace

In the years up to 2030, Statnett will invest NOK 60–100 billion to reinforce the central power grid. These investments will contribute to the green change of pace through significant electrification of society.

www.statnett.no

Ruotsin Svenska Kraftnätin investointisuunnitelma ei ole aivan yhtä selkeä, mutta vuosittainen summa on nyt noin puoli miljardia ja nousee asteittain kahteen miljardiin jatkuen sellaisena seuraavan vuosikymmenen alkuvuosille saakka. Kunnossapitovelkaa on valtavasti ja verkko jo nyt alimitoitettu tarpeeseen nähden ja kulutus voimakkaasti kasvamassa.

Ainakin kymmenen miljardia siis pelkästään Ruotsin verkkoon.

https://www.svk.se/siteassets/om-oss/rapporter/2024/grid_development_plan_2024-2033.pdf

Suomi hyötyy noista naapureiden investoinneista myös melkoisesti.

Virossa on myös kehitystä tapahtumassa ja Fingrid ennakoi Viron verkon olevan riittävän vahva kolmannelle Suomen ja Viron väliselle merikaapelille joskus 2030-luvun puolivälin tienoilla. Heidän verkon pitää myös vahvistua Puolan suuntaan ennen sitä ja oman tuotannon sekä kulutuksen nousta nykyisestä tasosta.