Rajavartiolaitos

Hallitus lisää Rajavartiolaitoksen alaisen reservin velvollisuuksia – kertausharjoitus koolle nopeallakin varoitusajalla​

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan lakimuutos on tarkoitus saada voimaan niin pian kuin mahdollista, jotta toimivaltuudet saadaan välittömästi käyttöön.

yle.fi

Hallitus lisää Rajavartiolaitoksen alaisen reservin velvollisuuksia â kertausharjoitus koolle nopeallakin varoitusajalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan lakimuutos on tarkoitus saada voimaan niin pian kuin mahdollista, jotta toimivaltuudet saadaan välittömästi käyttöön.
yle.fi yle.fi

Hallitus haluaa lisätä mahdollisuutta käyttää Rajavartiolaitoksen alaisia reserviläisiä rajaturvallisuuden tukemiseen vakavissa tilanteissa.

Mikäli rajan tilanne heikkenisi merkittävästi ja Suomen puolelle alkaisi esimerkiksi saapua suurissa määrin luvattomia rajanylittäjiä, voisi reserviläiset velvoittaa nopeallakin aikataululla kertausharjoitukseen rajaa turvaamaan.

Asevelvollisuuslain muutos koskisi vain reserviläisiä, jotka ovat suorittaneet asepalveluksensa Rajavartiolaitoksen alaisuudessa ja joilla on koulutus vastaaviin tehtäviin.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan lakimuutoksen taustalla on Rajavartiolaitoksen esittämä pyyntö.

– Kaikissa olosuhteissa, siis näissä siirtolaisvirtojen kysymyksissä, joissa välineellisesti käytetään siirtolaisvirtoja Suomen horjuttamiseksi, halutaan varmistaa, että vaikka tulisi miten vakava tilanne, niin Suomella riittää väkeä valvonta- ja hallintatehtäviin rajalla, Häkkänen sanoo.

Uudistus koskee vain pientä osaa reservistä​

Lakiuudistus koskisi vain reserviläisiä, jotka ovat suorittaneet asepalveluksensa Rajavartiolaitoksen alaisuudessa ja joilla on koulutus vastaaviin tehtäviin.

Häkkäsen mukaan vuosikymmeniä sitten varusmiespalveluksensa suorittaneet eivät välttämättä kuulu tähän joukkoon.

Uudistus koskisi siis vain noin yhtä prosenttia koko Suomen 900 000 hengen reservistä.

– Tämä on pieni palanen niitä ihmisiä, jotka ovat hakeutuneet Rajavartiolaitoksen varusmiespalvelukseen aikanaan, Häkkänen sanoo.

Suomen rajajoukkueen vahvuus on hieman yli 10 000 henkilöä, joista Rajavartiolaitoksen henkilökunnan osuus on noin neljännes.

Rajajoukkoihin sijoitettuja reserviläisiä voitaisiin käyttää esimerkiksi rajojen valvonnassa, aistivalvonta- ja partiointitehtävissä, opastus- ja liikenteenohjaustehtävissä sekä esimerkiksi kuljetustehtävissä.

Rajavartiolaitoksen kantahenkilökunta kuitenkin johtaisi ja valvoisi reserviläisten toimintaa kaikissa tilanteissa.

Kutsu voi tulla pikaisella varoitusajalla​

Lakimuutoksen myötä Rajavartiolaitoksen alaisten reserviläisten kertausharjoitusten enimmäispituus olisi kolmekymmentä vuorokautta.

Nykyisen lain mukaan määräys osallistua kertausharjoitukseen lähetetään asevelvolliselle vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Rajaturvallisuuden vaarantuessa tästä määräajasta voitaisiin kuitenkin poiketa.

Häkkäsen mukaan lakimuutoksella mahdollistetaan käskyttäminen tulevaan kertausharjoitukseen hyvinkin kiireellisesti. Viime kädessä asiasta päättää tasavallan presidentti.

– Toki näissä on jonkin verran ennakointiaikaa, mutta jos tulee nopeasti yllättäviä tilanteita, joissa kuormitus rajalla kasvaa, niin laki mahdollistaisi tämän tavallista nopeammin.

Voimaan heti, toimivaltuudet käyttöön välittömästi​

Kertausharjoitus edellyttäisi konkreettista ja poikkeuksellista uhkaa, jossa Suomeen esimerkiksi ohjataan tarkoituksellisesti suuri määrä väkeä. Muita tilanteita saattaisivat olla suuronnettomuus tai pandemia.

Rajavartiolaitoksen tulisi myös kyetä perustelemaan, miksi sen oma henkilökunta ei riitä turvaamaan tilannetta.

Kertausharjoituksen syyn ei siis tarvitsisi olla sotilaallisen valmiuden kohottaminen, vaan lakiin tehtäisiin kertausharjoituksista uusi peruste, rajaturvallisuuden vaarantuminen.

Häkkäsen mukaan joidenkin kymmenien henkilöiden luvattomat rajanylitykset eivät vielä riittäisi kertausharjoitusten kutsumiseen koolle.

– Rajavartiolaitos kykenee hyvin hallitsemaan ihan merkittävän määrän väkeä, puolustusministeri sanoo.

Kyse on puolustus- ja sisäministeriöiden yhteisestä lakihankkeesta.

Hallituksen esitys etenee lyhyelle lausuntokierrokselle jo tänään keskiviikkona ja se pyritään saamaan voimaan niin pian kuin mahdollista.

– Tarkoitus on viedä tämä ripeästi eduskuntaan ja saada voimaa heti, jotta toimivaltuudet saadaan välittömästi käyttöön, Häkkänen sanoo.
 
Ilmeisesti rajavartiolain mukaisissa tehtävissä asevelvollinen ei saa edes kantaa asetta koska tehtäviin ei sisälly aseen käyttöä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top