Tavallisen raksa-ukon näkökulmasta liittojen murentaminen hirvittää. Olen oman työurani aikana joutunut turvautumaan liiton apuun pari kertaa, ja käyttämään vipuvartena neuvotteluissa muutamaan otteeseen. Nyt tulee pitkä postaus. En ota kantaa, kuinka Suomen talous saadaan raiteilleen, mutta tavallisen duunarin tulevaisuuden näkymät on synkät. Aiemmin joku kyseli, mikä on "tavallinen duunari", niin tässä yksi esimerkki.
2008 lukion jälkeen tehdasduuniin, koska en tiennyt mitä teen isona. Urakkatöissä kovvoo hommoo, n. 15e/h.
2010 heitin noppaa. Talonrakentaja, sähkömies vai putkimies. Noppa päätti että kirvesmies. Rakennusalan opintojen välissä kesätyötekijänä minulle maksettiin muistaakseni 7,5e/h tyypillisistä apupojan hommista. Kesän lopulla taukokopissa nousi pieni haloo, kun vanhemmat duunarit kuuli palkan, joka oli alle tuolloisen TES minimin. Kehotuksesta menin keskustelemaan asiasta mestarin kanssa, ja pyysin että palkka nostetaan TES minimitasolle (olisko ollut 8e kantturoissa). Ei kuulemma voinut millään nostaa, kun opiskelija ei ole tarpeeksi "tuottava", mutta asiaa voidaan harkita kunhan amiskasta paperit taskussa. Konsultoin rakennusliittoa, josta sanottiin ettei alle TES voi maksaa, ja sain ohjeistusta kuinka jatkaa. Välissä minulle tarjottiin uutta Makitan porakonetta kompensaatioksi liian pienestä palkasta. Kolmannella työmaakoppikäynnillä tarjosin mestarille puhelinta, että saa keskustella suoraan liiton neuvojan kanssa. Ei tarvinnut keskustella, vaan mestari soitti suoraan palkanlaskentaa. Se olikin viimeinen tili, mutta maksoivat lopputiliin joitakin kymmeniä senttejä tunnilta takautuvasti, koko kesän ajalta. Sinänsä paska case minun kannalta, koska sain heti uran alkuun hankalan miehen maineen, eikä ole siitä firmasta tarvinnut kysellä suositteluja..
Väliin erityismaininta eräästä infra-alan firmasta, jossa työskentelin hetken ennen inttiä (kävin siis intin vähän vanhemmalla iällä). Suomen Maastorakentajat Oy oli aivan huippu! Kilometrit, ateriakorvaus, ylityölisät yms. maksettiin sentilleen, ja joskus jopa yli. Tuohon aikaan oli vielä jonkinlainen hyvänmiehenlisä-systeemi mahdollinen. Myöhemmin en ole tällaiseen törmännyt, kuullut vain legendaa kuinka viime vuosituhannella saatettiin vittumaisten kelien jälkeen pistää setelinippuun ekstraa.
2012 armeijan jälkeen vuokrafirman kautta 3-vuorotöihin purkumieheksi suurelle lämpövoimalalle. Uunin ympäriltä purettiin pellitys ja puolisen metriä vanhaa kunnon lasivillaa. Puolalaiset polttoleikkaajat tuli myöhemmin perässä paloittelemaan uunin. Äärimmäisen vittumaiset, kuumat ja pölyiset työolosuhteet, koska kaukolämpöä tuottava uuni pidettiin käynnissä "viimeiseen asti". Pahimmissa paikoissa alkoi kengänpohjat sulaa, jos seisoi liian pitkään paikallaan. Täällä loppui kerran yövuorossa paperiset hengityssuojaimet hyllystä. Hississä matkalla 8.krs:een työkaveri manasi, että tulee melkoinen työvuoro säkittää villaa ilman maskia. Joku pääurakoitsijan valkokypäräinen kommentoi väliin, että "jos ei työnteko maistu, hissillä pääsee alas ja siellä on ovi".. Täällä yrittivät jättää maksamatta aivan kaiken. Piti konsultoida liittoa. Lopulta vuokrafirma taipui, ja ilta-, yö- ja ylityölisät maksettiin liittoon kuuluville. Kymmenistä vuokratyöorjista suuri osa ilmeisesti tyytyi kohtaloonsa, ja tekivät minimipalkalla keikan loppuun.
2014 mennessä olin kiivennyt 12,5e tuntipalkoille ja oli vakituinen duuni. Saunailloissa pystyi sanomaan, etten ole ollut aikuisiällä päivääkään työttömänä, enkä sairaslomalla. Jonkinlainen ammattiylpeys ja kova työmoraali on kai sukuvikana. Ukki on eläköitynyt metsuri ja isä tehdastyöntekijä. Kerrostalon saneeraustyömaalla piikattiin venäläistaustaisen kollegan kanssa kilpaa kylpyhuoneita. 24-vuotiaana fysiikka ei enää kestänyt, ja alaselässä todettiin välilevyn pullistuma. Pakon sanelemana opiskelemaan uutta alaa ja suunta siisteihin toimistohommiin. Työskentelin väkisin AMK:n kesälomat samalle työnantajalle lähinnä purkuhommissa. TES-sanelemat palkankorotukset tuli aina pienen vittuilun kera, mutta rakennusalalle tyypillisesti ei senttiäkään taulukkopalkkojen yli. Viimeisen keikan tein tälle työnantajalle muistaakseni 2017. Tässä firmassa ei maksettu ylityö- tai muitakaan lisiä, mutta aiempiin elämyksiini verrattuna homma oli ihan ok. Olinhan saanut muutaman vuoden jälkeen jopa moottorimaskin paperimaskien tilalle. Syksyllä oltiin lähdössä emännän kanssa viikoksi lappiin ennen viimeistä AMK-vuotta. Lopputilistä puuttui lomakorvaukset. Laitoin pomolle tulenkatkuista viestiä, että tili on vajaa. Haistatti tekstarilla paskat, mistä suivaantuneena ajoin seuraavana aamuna seiskaksi toimistolle. Käskin muut työukot pois joka-aamuisesta tehtävänjaosta, ja käytiin pomon kanssa pieni huutokonsertti. Uhkasin liitolla, ellei maksa, jolloin pomo yritti käydä päälle. Lopputulemana seurasin olan takaa, kun toimari teki laskelmat ja tilisiirron firman tililtä minulle. Kuopio - Kemijärvi erikoiskokeella tehtiin ehkä tuona päivänä uusia nopeusennätyksiä.
Fast forward to 2022 kevät-talvi. 4 vuotta IT-hommissa hyvällä palkalla ja ero pitkästä parisuhteesta. Luova työ tietokoneella ei onnistunut erokriisin keskellä. Pitkän tuskailun jälkeen sijoitin suurehkon summan työkaluihin, ja palasin rakennusalalle. Ajatuksena oli päästä raksan "paskahommista" kevyempiin kirvesmiehen tehtäviin. Alalta poissa ollessa olin harrastellut sukulaisten terassit, valokatteet, huoneistoremontit yms. Aina olen tykännyt rakentamisesta, mutta palkkatyöt olleet enemmän raskaita hanttihommia. Olin vuokratimpurina hyvän työmaan valmistumiseen asti 14-15e/h. Tuolla sain neuvoteltua euron lisää tuntipalkkaan paita märkänä riehumalla. Ukrainan sota ja rakennusalan täydellinen kyykkääminen iski talvella 2022 - 2023. 4kk työttömyys. Toukokuussa pääsin kerrostalon holvimuottihommiin ja tinkasin 16e/h, jota ei kuulemma oikein voi maksaa näillä leveyspiireillä, mutta tämän kerran.. Äkisti vuokratimpurit pihalle ennen firman miesten lomautuksia lokakuussa, heti kun saatiin katto päälle ja ikkunat / parvekeovet asennettua. Vituttaa että kieltäydyin kohteliaasti "varmasta" hyvämaineisen firman työtarjouksesta elokuussa, koska pääurakoitsija lupaili vakituistavansa ja hommia piti riittää tuleville vuosille, kunhan vaan holvimuotti edistyy ja uutta kerrosta nousee 2vk syklissä. Vittu. Nyt työttömänä ja työvoimapoliittisena toimenpiteenä rakennusalan jatkokoulutuksessa. Tämäkin optio ilmeisesti poistuu hallituksen leikkausten myötä, eli siinä mielessä kävi tuuri että kerkesin tähän viimeisten joukossa.
Ei kuitenkaan naurata. Toissapäivänä tuli päivärahat. Auton tankki täyteen, jääkaappiin ruokaa ja maksoin laskut. Jäi 150e 4vk elämiseen. Toinen ero kai tulossa, asunto on rouvan, ja millä helvetillä maksan edes takuuvuokran omaan kämppään. Kasetti on ollut hieman koetuksella oikeastaan tuolta 2022 lähtien. Olen tässä harkinnut vakavasti auton ja erävehkeiden myyntiä, ja lähtöä Ukrainaan, koska omalla kohdalla en näe juurikaan elämän edellytyksiä täällä. Kurjuutta, köyhyyttä ja aina riistettävänä, jos et nyrkit pystyssä pidä puoliasi.
Se on selvää, että Suomi Oy:n täytyy kiristää vyötä, mutta eikö nyt saatana voitas pitää ensisijaisesti huolta edes omasta väestöstä, eikä lappaa miljarditolkulla rahaa johonkin Afrikan pohjattomaan kaivoon. Omiin kokemuksiini peilaten mahdollinen tuleva paikallinen sopiminen tarkoittaa täydellistä sanelua työnantajan puolelta. Tähänkään asti ei olla neuvoteltu, vaan menty TES minimeillä, ja niistäkin pyritty luistamaan jos mahdollista. Työttömyystukiin ja eläkkeisiin on varmaan puututtava, mutta omalla kohdalla voin sen sanoa, että sen vähän minkä "yhteiskunnan elättinä" olen joutunut väkipakolla olemaan, niin ei tämä mitään herkkua todellakaan ole. Tuntuu, että ainoa mikä työmarkkinoilla tai ainakin rakennusalalla joustaa, on duunarin selkä. Kunnes ei enää joustakaan.
