Keskustelua sotaelokuvista

Antti Tuurin Talvisota -kirja tuli luettua joskus teinipoikana. Muistikuva on, että Tuurin kirja pohjautuu hyvin vahvasti Pohjanmaan talvisodan veteraanien omiin kertomuksiin ja haastatteluihin.
Jukka Kemppisen blogissa aina välillä mainitaan hahmojen esikuvia. Ainakin Martilla, joukkueenjohtajalla, Sompilla ja lääkintämiehellä on lähes yks'yhteen esikuvat. Varmaan monella muullakin. Mutta se nurmolaisten vastahyökkäys on kuvattu väärin ja esim. se liian aikaisin ammuttu tulivalmistelu tapahtui jo aiemmin, mutta veteraanien kertomuksissa se yhdistetään tuohon nurmolaisten hyökkäykseen.
 
Tuli taas mieleen, että oliko tuo Mollbergin keskisormen näyttö sodankäyneelle sukupolvelle. 1985 oli suuri osa veteraaneista vielä hyvissä voimissaan. JR 8 ikäluokka lienee ollut jotakin 1910 eli elokuvan ilmestyessä eläkkeen kynnyksellä.

En tunne Mollbergin aatemaailmaa, mutta väkisinkin puskee mieleen vasemmistolainen "intellektuelli" jonka - yllätys yllätys - vasemmistolainen taidemaailma nostaa jalustalle.

Kiusasi tyttärensä terapiaan ja poikansa mielisairaalaan, siis kiistelty ja arvostettu ohjaaja - suurimmat kunnianimitykset joita toisiaan tukevat vasemmistopiirit voivat toisilleen antaa.

Mollbergin kaikki elokuvat on tuollaista sekavaa ja amatöörimäistä sotkua. Suomi oli tuolloin 1985 vielä täysin ryssän alla ja tuokin elokuva kuvastaa sitä. On tuossa vasemmistolaista paatosta. Tosin mollberg ei olisi hyvää elokuvaa pystynyt tekemään missään ajassa. Ainoa hyvä puoli tuossa oli että näyttelijät oli nuorempia kuin vanhemmassa Tuntemattomassa.

No prkl, enpäs ole tuota kantilta koskaan ajatellutkaan, että vassarikommarileffa.. kaikkea sitä täältä oppiikin :D
Vakavamielisimmäksi sitä olen aina pitänyt ja Pirkka-Pekan kohtalon kohtaus järkytti aikanaan pientä Kutaletta..

Onhan tuossa paljon puutteita muuten ja Louhimiehen versiota pidän realistisimpana, mutta ehkä sittenkin kliinisimpinä :unsure:
 
No prkl, enpäs ole tuota kantilta koskaan ajatellutkaan, että vassarikommarileffa.. kaikkea sitä täältä oppiikin :D
Vakavamielisimmäksi sitä olen aina pitänyt ja Pirkka-Pekan kohtalon kohtaus järkytti aikanaan pientä Kutaletta..

Onhan tuossa paljon puutteita muuten ja Louhimiehen versiota pidän realistisimpana, mutta ehkä sittenkin kliinisimpinä :unsure:
Ei se vassarikommarileffa ollut. Mutta se on tehty sellaisena aikana, että suomalaiset kuvattiin sellaisina silloin. Eihän se pidä paikkaansa. Kun totuus on, että ne oli normaaleja työläisiä ja maanviljelijöitä joita jyrättiin konearmeijan toimesta, eikä mitään että lotat pesi upseerien selkiä saunassa. Fiksuja ihmisiä jotka oli pakotettuja lähtemään sinne sotimaan. Kuka helvetti sinne oikeasti olisi lähtenyt jos jostain laajentumissodasta olisi ollut kysymys. Venäjä kuitenkin aloitti jatkosodankin.
 
Ei se vassarikommarileffa ollut. Mutta se on tehty sellaisena aikana, että suomalaiset kuvattiin sellaisina silloin. Eihän se pidä paikkaansa. Kun totuus on, että ne oli normaaleja työläisiä ja maanviljelijöitä joita jyrättiin konearmeijan toimesta, eikä mitään että lotat pesi upseerien selkiä saunassa. Fiksuja ihmisiä jotka oli pakotettuja lähtemään sinne sotimaan. Kuka helvetti sinne oikeasti olisi lähtenyt jos jostain laajentumissodasta olisi ollut kysymys. Venäjä kuitenkin aloitti jatkosodankin.
??? Rokkakin on maanviljelijä kannakselta.Kirjaa en ole lukenut että onko siellä kuvaus selän pesuista?Ja mikä siinä on niin karmeaa jos lotta on pessyt upseerin selkää saunassa?
 
??? Rokkakin on maanviljelijä kannakselta.Kirjaa en ole lukenut että onko siellä kuvaus selän pesuista?Ja mikä siinä on niin karmeaa jos lotta on pessyt upseerin selkää saunassa?
Kai se kirjakin kannattaa sinun lukea.

Rokan esikuva taisi olla mv Lempäälästä. Lotan selänpesussa ei ole mitään ongelmaa. Mutta siinä on heti propagantistinen viesti, jalkaväki kuolee ja upseerit saunoo. Vaikka oikeasti upseereja kuoli PALJON.
 
Antti Tuurin Talvisota -kirja tuli luettua joskus teinipoikana. Muistikuva on, että Tuurin kirja pohjautuu hyvin vahvasti Pohjanmaan talvisodan veteraanien omiin kertomuksiin ja haastatteluihin.

Perustuu. Kerronnan sävy on lääkintämies Juho Pernaan tarinan sävy. Tuuri kertoi, että kun hän keräsi aineistoa Talvisotaan, niin Juho Pernaa kutsui kotiinsa kuuntelemaan hänen kirjoittamaansa kertomusta siitä, miten hän haavoittui talvisodan aikana. Hänen tapansa kuvailla tapahtumia yksinkertaisesti, paisuttelematta, monotonisella tavalla teki vaikutuksen. Siinä oli merkillistä voimaa. "Vaikka en käyttänyt hänen tarinaansa kirjassani, niin hänen tapansa kertoa vaikutti omaan romaanikerrontaani."

Näinpä se ruohonjuuritaso ja jopa kertojaääni ovat aitoja. Se on hieno kirja.

Pernaa haavoittui vakavasti. Elokuvassa hänet nostetaan rekeen, ja hevonen ajureineen kipittää jään yli klopotiklop. Todellisuudessa hevonen suistui kranaatin pirstoman jään läpi avantoon. Rannalla oli nurmolaisia hevosmiehiä, jotka eivät kelistä piitanneet, vaan menivät apuun. He painoivat miehissä hevosen uppeluksiin. Silloin se nousee kuin korkki ja ponnistaa. Hevonen saatiin sillä heijaamisella jäälle. Reki kunnolla kiinni ja märkä mies, jolla oli suolet sylissä, uudelleen rekeen. Pernaa pelastuikin.

Eivät olleet ne nurmolaiset ensimmäistä kertaa hevosta jäistä pelastamassa.

Sellaisia poikia siihen aikaan Suomessa kasvoi. Oli se jumalauta miespolvi, jollaista ei hetkeen tule.
 
Viimeksi muokattu:
??? Rokkakin on maanviljelijä kannakselta.Kirjaa en ole lukenut että onko siellä kuvaus selän pesuista?Ja mikä siinä on niin karmeaa jos lotta on pessyt upseerin selkää saunassa?

Kirjassa on lotta Raili Kotilainen, joka etsii itselleen miestä. Hän aloittaa majuriportaasta ja valuu asteikolla alaspäin sodan loppuun mennessä. Lopussa täydennysmies Korpela ei anna hänen nousta rattaille, koska "ei pyhänä paskaa ajeta".

Linna oli tendenssikirjailija. Hän (joka itse oli kanttiinilotan kanssa naimisissa sodasta lähtien) kertoi joutuneensa uhraamaan lotat, koska hän halusi riisua sodalta runebergilaisen glorian. Se oli siis tietoinen valinta.

Miesten kokemus lotista oli vähän toinen, etenkin haavoittuneilla, joita oli paljon. Linna on niitä harvoja sotilaita, joka lotan kanssa todistettavasti on maannut, papin siunauksella. Totta kai noissa oloissa on voinut tapahtua kaikenlaista, mutta lottia vahdittiin ihan eri tavalla järjestön toimesta kuin työvelvollisia. Työvelvollisia naisiahan oli myös rintaman läheisyydessä.

Elokuva on elokuva. Se kylpykohtaus on tehty siihen tyyliin, että elostelevat upseerit ovat kuin öljyisiä setämiehiä siinä ja lotat tissit paljaina. Joka tapauksessa veteraanit nostivat siinä kohtaa kytkintä - kutsuvierasnäytöksestä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuntemattoman sotilaan olen lukenut parikymmentä vuotta sitten, mutta mitään elokuva versiota en ole katsonut.
Kannataisiko Laineen elokuva katsoa ensin vai mitä suosittelisitte?
 
Tuntemattoman sotilaan olen lukenut parikymmentä vuotta sitten, mutta mitään elokuva versiota en ole katsonut.
Kannataisiko Laineen elokuva katsoa ensin vai mitä suosittelisitte?

Laineen elokuva on ollut ilmestymishetkenään aivan loistofilmi, ja se kannattaa katsoa jo siksi. Lisäksi siihen on ympätty mukaan arkistofilmiä joihinkin siirtymiin. On vaikuttavan näköistä, kun kaksi tunnustelijaa menee tien yli. Kivääri on kainalossa kuin ruuvipenkissä piippulinja eturinteeseen. Pää painuu hartioihin, kun vaisto vetää nuppia alemmas. Taistelijapari ei hiivi vaan etenee kovaa vauhtia.

Kansallisteatterin näyttelijät taas välillä ovat vähän rinta kaarella siinä kuin teatterilavalla konsanaan. Budjetti on ollut pieni. Näyttelijöistä osa oli elänyt sota-ajan, mutta en tiedä, oliko muilla kuin Kosti Klemelällä varsinaista sotakokemusta. Rahikaista näytellyt Halttunen ainakin teki elokuvia myös sota-aikana.'

Tuntemattomalta sotilaalta (1955) evättiin Cannesin yleisönäytös. Sitä pidettiin muka liian raakana. Osaksi kyse oli kylmän sodan juonitteluista. Tuossa podcastissa on tietoa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-50106581

Plussaa: huumori, jota Linna ei kirjassakaan kätkenyt, on mukana. Veikko Sinisalon näyttelemä Lahtinen on upea.

Aku Louhimiehen on toinen, mikä kannattaa katsoa. Taistelukohtaukset on tehty hyvin, ja myös kotirintamaa otettu vähän mukaan. Louhimiehen elokuvassa Koskela (Jussi Vatanen) on todella hienosti vedetty rooli. Samaten Eero Aho Rokkana on hyvä. Louhimies osaa välillä pysäyttää jonkin tunnetilan tai katseen niin, että katsoja tajuaa enemmän kuin mitä selitetään.

Tuosta näet Louhimiehen elokuvan: https://areena.yle.fi/1-3554229

Tuossa on Mollen: https://areena.yle.fi/1-1727347

Laineen elokuvaan minulla ei ole linkkiä.
 

Samoin ruudusta. Vaatii tosin rekistöröitymisen
 
Monia elokuvia on tällä käsitelty vuosien varrella mutta itse en löytänyt kommenteja tähän documenttiin.
Omasta mielestä vaikuttaa ihan asialliselta mutta kun tuon esittää YLE niin jotenkin on olo että kuinkahan asiallinen tuo oikeasti onkaan ?

Talvisota - ensimmäinen torjuntavoitto

 
Monia elokuvia on tällä käsitelty vuosien varrella mutta itse en löytänyt kommenteja tähän documenttiin.
Omasta mielestä vaikuttaa ihan asialliselta mutta kun tuon esittää YLE niin jotenkin on olo että kuinkahan asiallinen tuo oikeasti onkaan ?

Talvisota - ensimmäinen torjuntavoitto


Häh? Ylen sijaan epäile ennemmin dokumentin tekijöitä, melko epäilyttävää porukkaa /s
 
Aika monesti tuntuu että eräiden Linnan hahmojen mielipiteet ja ajatukset mielletään sen omiksi.

Laineen versiollahan oli oma fanikuntansa Saksassa sotaveteraanien keskuudessa. Taisi siellä teatereiden edessä olla tapeluitakin kommunistien kanssa.
 
Nythän tuli mielenkiintoinen kommenti.
Googlaamalla Tykkimiehet RY niin ei löydy pahaa sanaa.
Joten voisitko ystävällisesti avata mitä mahdat tarkoittaa ?
Siinä oli viestissä tuo pieni sarkasmimerkintä, mutta ajoin takaa sitä että tosiaan dokkarin tekijöistä ei löydy pahaa sanottavaa, niin muuttuuko se siinä kohtaa pahaksi tai epäilyttäväksi kun Yleisradio dokumentin esittää?

Edit: ja oma vastaukseni alkuperäiseen kysymykseesi, mielestäni ihan hyvä perusesitys Talvisodasta. Asiaan perehtymättömälle (nuori tai ulkomaalainen) varsin asiallinen paketti
 
Back
Top