Ilmatorjunta

Merten sheriffi kirjoitti:
Asiallista tekstiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Älä jaksa naurattaa! Pelkkä trollin mielipide!
Raveni kirjoitti:
Jokatapauksessa itse olisin käyttänyt ilmavoimien ilmasta - maahan hankinta rahat ilmatorjunnan parantamiseen. Suomella on aika iso aukko kohteensuojaus järjestelmissä eli järjestelmissä jotka on tarkoitettu heitteiden torjuntaan. Samoin aukko löytyy pidemmän kantaman järjestelmistä. Meillä ilmatorjunta lepää tällä hetkellä oikeastaan muutaman järjestelmän varassa ja kerroksittainen ilmatorjunta on aika kevyen oloinen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillähän on lukumääräisesti eniten alueilmatorjuntaa kuin koskaan kun NASAMSit hankittiin! Puutteita kyllä on mutta minusta kokonaisuus on aika hyvin hanskassa näin perstuntumalta. Torjuntakorkeudessa päästään tietyillä alueilla 10 km ja vaakaulottuvuudessa verkottuneisuudella kymmeniin kilometreihin. Ilmavoimat hoitaa noilla alueilla korkeatorjunnan.

Kohdetorjuntaa kyllä tarvittaisiin ja uskon että sitä kyllä vielä hankitaan tykki- tai ohjusjärjestelminä 2020-luvulla.

Ahti Lapin juttuja kun kuuntelee niin tietenkään mikään ei ole niinkuin ennen kun juustossakin oli enemmän reikiä mutta todellisuudessa suomella ei ole ollut alueilmatorjuntaa ymmärtääkseni pääkaupunkiseudun ulkopuolella tositilanteessa. ITO 96 BUK M1 oli tarkoitettu vain Helsingin suojaksi ja muu maa oli tykkien ja muutaman Crotalen sekä olkapääohjusten varassa.

Ahti Lapin kultaisella YYA-ajalla ja sen jälkeisellä 1990-luvun "onnen vuosina" BUK kykeni toki puolustamaan prosentin kymmenystä suomen pinta-alasta Helsinkiläisten iloksi ja onneksi ja sitä jaksetaan muistella kaiholla. Myös ohjusjärjestelmän korkeatorjuntakyky muistetaan mainita joka oli toki hyvä.
Vähemmän mainitaan siitä että ko. järjestelmä tunnetaan erittäin hyvin itänaapurissa, varsinkin Georgian kokemusten jälkeen ja järjestelmän kyky ballististen ohjusten torjuntaan oli lähinnä teoreettinen. Iskanderia se tuskin olisi kyennyt torjumaan edes teoriassa mikäli jutut Iskanderin kyvyt torjunnan väistämiskyvystä pitävät edes jotenkin paikkansa.

Siinäpä se onnela oli.
 
Einomies1 kirjoitti:
Minusta Leo 2 Marksman- vaunuun on lisätty jotain bokseja tykkien väliin tornin etuosaan vrt. vanhaan. Onkohan noissa elektroniikkaa vai kuvittelenko vaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Se on tykin työkalulaatikko, joka vanhassa T-55 Marksmanissa oli moottorin sivulla.

Minun oli ihan pakko kysyä tätä esittelyssä Parolassa viime syksynä. :p
 
Huhta kirjoitti:
Taempana sijaitsevia kiinteitä kohteita vastaan hyökätessään vihollinen joutuu usein lentämään painopistealueen läpi (tai vaihtoehtoisesti kiertämään pitkiä matkoja, mikä taas helpottaa hävittäjätorjuntaa), joten painopistealueen ilmatorjunnan olisi hyvä olla mahdollisimman tehokasta, koska sillä voidaan vaikuttaa sekä paikallisesti hyökkäävään että "läpikulkumatkalla" olevaan ilmaviholliseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä olikin hyvä pointti jota en ollut tullut ajatelleeksi. Tuossa kartassa esimerkiksi Mikkeli ja Jyväskylä hyötyisivät "Taavetin" ja Kuopion pattereista, vaikka eivät erityisen hyvin niiden kantamalla olisikaan.
 
Einomies1 kirjoitti:
Älä jaksa naurattaa! Pelkkä trollin mielipide!

Meillähän on lukumääräisesti eniten alueilmatorjuntaa kuin koskaan kun NASAMSit hankittiin! Puutteita kyllä on mutta minusta kokonaisuus on aika hyvin hanskassa näin perstuntumalta. Torjuntakorkeudessa päästään tietyillä alueilla 10 km ja vaakaulottuvuudessa verkottuneisuudella kymmeniin kilometreihin. Ilmavoimat hoitaa noilla alueilla korkeatorjunnan.

Kohdetorjuntaa kyllä tarvittaisiin ja uskon että sitä kyllä vielä hankitaan tykki- tai ohjusjärjestelminä 2020-luvulla.

Ahti Lapin juttuja kun kuuntelee niin tietenkään mikään ei ole niinkuin ennen kun juustossakin oli enemmän reikiä mutta todellisuudessa suomella ei ole ollut alueilmatorjuntaa ymmärtääkseni pääkaupunkiseudun ulkopuolella tositilanteessa. ITO 96 BUK M1 oli tarkoitettu vain Helsingin suojaksi ja muu maa oli tykkien ja muutaman Crotalen sekä olkapääohjusten varassa.

Ahti Lapin kultaisella YYA-ajalla ja sen jälkeisellä 1990-luvun "onnen vuosina" BUK kykeni toki puolustamaan prosentin kymmenystä suomen pinta-alasta Helsinkiläisten iloksi ja onneksi ja sitä jaksetaan muistella kaiholla. Myös ohjusjärjestelmän korkeatorjuntakyky muistetaan mainita joka oli toki hyvä.
Vähemmän mainitaan siitä että ko. järjestelmä tunnetaan erittäin hyvin itänaapurissa, varsinkin Georgian kokemusten jälkeen ja järjestelmän kyky ballististen ohjusten torjuntaan oli lähinnä teoreettinen. Iskanderia se tuskin olisi kyennyt torjumaan edes teoriassa mikäli jutut Iskanderin kyvyt torjunnan väistämiskyvystä pitävät edes jotenkin paikkansa.

Siinäpä se onnela oli.
Klikkaa laajentaaksesi...
Erityisolosuhde korvetit tulevat sitten täyttämään tuon kaukoulottuvuus aukon rannikon tuntumassa sitten joskus.
 
Minusta nämä eivät saisi olla uskon eivätkä ideologian asioita. Ballististen ohjusten torjuntaan harva lilliputtimaa tehokkaasti pystyy mutta it voi todellakin sperrata muun ilmailun kokonaan, kuten Itä-Ukrainassa alkuvaiheen jälkeen tapahtui. Syyriassa taas ISISillä eikä kapinallisillakaan ole ohjuksia eikä koneita eikä niitä heille anneta. Siltä kotinsa näyttävätkin nyt.

Hävittäjät sopivat rauhan aikaan ja muutamiin harmaisiin sävyihin erinomaisesti ja ovat tärkeitä. Täysimittaisessa sodassa tarvitaan vahvoja maajoukkoja ja huomattavaa ja kattavaa ilmatorjuntaa. Tuskin tästä edes Ilmavoimien komentaja on eri mieltä.

BUKin jättämä aukko (vaakaulottuvuus 35 km ja pystyulottuvuus 22 km) pitäisi kyllä ehdottomasti paikata.

It ja hävittäjät eivät ole a priori toisiaan poissulkevia juttuja. Köyhässä maassa pitää vain kulkea vuoroin vieraissa, joulupukki ei tuo mitään vaan me maksamme. Kyse ilmatorjunnan sivuraiteessa on myös siitä, että a) täysimittainen sota ei ole skenaarioissa ykkössijalla ja b) hävittäjäkauppa ja siihen liittyvät huoltokaupat vuosikymmeniksi ovat niin suuri määrä ihan oikeaa rahaa, että lobbarit käyttävät kaikki keinonsa ja vähän ylikin.
 
Vonka kirjoitti:
Minusta nämä eivät saisi olla uskon eivätkä ideologian asioita. Ballististen ohjusten torjuntaan harva lilliputtimaa tehokkaasti pystyy mutta it voi todellakin sperrata muun ilmailun kokonaan, kuten Itä-Ukrainassa alkuvaiheen jälkeen tapahtui. Syyriassa taas ISISillä eikä kapinallisillakaan ole ohjuksia eikä koneita eikä niitä heille anneta. Siltä kotinsa näyttävätkin nyt.

Hävittäjät sopivat rauhan aikaan ja muutamiin harmaisiin sävyihin erinomaisesti ja ovat tärkeitä. Täysimittaisessa sodassa tarvitaan vahvoja maajoukkoja ja huomattavaa ja kattavaa ilmatorjuntaa. Tuskin tästä edes Ilmavoimien komentaja on eri mieltä.

BUKin jättämä aukko (vaakaulottuvuus 35 km ja pystyulottuvuus 22 km) pitäisi kyllä ehdottomasti paikata.

It ja hävittäjät eivät ole a priori toisiaan poissulkevia juttuja. Köyhässä maassa pitää vain kulkea vuoroin vieraissa, joulupukki ei tuo mitään vaan me maksamme. Kyse ilmatorjunnan sivuraiteessa on myös siitä, että a) täysimittainen sota ei ole skenaarioissa ykkössijalla ja b) hävittäjäkauppa ja siihen liittyvät huoltokaupat vuosikymmeniksi ovat niin suuri määrä ihan oikeaa rahaa, että lobbarit käyttävät kaikki keinonsa ja vähän ylikin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ballististen ohjusten torjuntaan ei niukoilla resursseilla pystytä. BMD kyvyn omaavat maat voi laskea yhdekäden sormilla.

BUKin jälkeen ei ole muita aukkoja kuin tuo korkeusulottuvuus. Jos tänne jossain vaiheessa saadaan AMRAAM-ER (ESSM runko+AMRAAM hakupää) ohjusta niin siinä meni se ainoa BUKin etu.
 
peelo kirjoitti:
Ballististen ohjusten torjuntaan ei niukoilla resursseilla pystytä. BMD kyvyn omaavat maat voi laskea yhdekäden sormilla.

BUKin jälkeen ei ole muita aukkoja kuin tuo korkeusulottuvuus. Jos tänne jossain vaiheessa saadaan AMRAAM-ER (ESSM runko+AMRAAM hakupää) ohjusta niin siinä meni se ainoa BUKin etu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Oletan, että näin tehdään jollain aikataululla. Riippuu niin monesta tekijästä. Jos joku siinä tienaa, homma käy. Onko AMRAAM-projekti saanut Yhdysvalloissa uuden rahoituksen? Sehän vedettiin pois jo aikapäiviä. Näissä tilauksissa on aina se juttu, että miten raha kiertää ja kenelle.

NASAMSin kanssa kilpaili lähinnä Patriotiin verrattava Aster-järjestelmä. Muistan hyvin Häkämiehen vastakauppahaaveet, jotka ratkaisivat. Häkämiestä vedätettiin tai sitten hän oli mukana vedätyksesssä. Tällä ei sinänsä ole mitään tekemistä sen kanssa, oliko hyvä hankinta vai ei. Se on toinen juttu ja siitä riittänee tekstiä myös toisaalla. Varmaan ihan kiiva lyhyen kantaman ohjus.

Tuossa vuodelta 2008 kuumaa keskustelua:

NASAMS -ilmatorjuntaohjusten puolesta puhuu myös se, että Norjassa on suunniteltu panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen hankintaa, ja sellaisia valmistaa ja myy suomalainen Patria.

Ohjuskaupan kaltaisiin jättikauppoihin liittyy nimittäin aina myös mittava vastakauppavelvoite.

- Se, että niihin kytkeytyy suomalaisia työpaikkoja ja vastaostoja, alihankintaa, se on äärimmäisen tärkeää tietysti heti varsinaisen teknisen ja laadullisen tarkastelun jälkeen, muistuttaa Häkämies.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jattimainen-ohjuskauppa-ratkeaa-lahiaikoina/1952764

Norja ei ostanut vastakaupppoina Paseja. 1990-luvulla sillä tehtiin niitä kourallinen (22 kpl). Norja osti kylläkin vuonna 2014 144 ruotsalaista CV90 MKIII-rynnäkköpanssarivaunua.

Norjalaiset ovat ihan mestareita. Kongsberg ei tehnyt vastakauppoja mutta osti juuri Patriasta 49%. Mahdollisesti se on hyvä juttu Patrialle (joidenkin arvioiden mukaan koska olemme Naton ulkopuolella ns. harmaan alueen asetoimittaja, norjalaiskumppani voi tukea vientiä).
 
Norjassa vuoden asuneena voin omalta osaltani vahvistaa, että norjalaiset osaavat kaupankäynnin aivan eri tasolla kuin Suomessa. Siellä tietynlainen "kotiinpäinvetäminen" on ns. verissä, eivät kai aikoinaan viikingitkään mitään aivan huonoja kauppamiehiä olleet...

Norjalaisilta puuttuu kokonaan suomalaisille tyypillinen turha arkuus ja vaatimattomuus, jos heidän tuotteensa on teknisesti maailman paras, he kyllä tuovat sen esiin, ja kertovat niin vaikkei asia todellisuudessa aivan näin olisikaan.

Itse asiassa veikkaan Suomen talousongelmien johtuvan pitkälle juuri siitä, että suomalaiset eivät keskimäärin osaa myydä yhtään mitään yhtään kenellekään, koko sanoilla myynti ja markkinointi on Suomessa jotenkin negatiivinen kaiku. Mutta tämä on kokonaan toinen keskustenlunaihe...
 
Vonka kirjoitti:
Oletan, että näin tehdään jollain aikataululla. Riippuu niin monesta tekijästä. Jos joku siinä tienaa, homma käy. Onko AMRAAM-projekti saanut Yhdysvalloissa uuden rahoituksen? Sehän vedettiin pois jo aikapäiviä. Näissä tilauksissa on aina se juttu, että miten raha kiertää ja kenelle.

NASAMSin kanssa kilpaili lähinnä Patriotiin verrattava Aster-järjestelmä. Muistan hyvin Häkämiehen vastakauppahaaveet, jotka ratkaisivat. Häkämiestä vedätettiin tai sitten hän oli mukana vedätyksesssä. Tällä ei sinänsä ole mitään tekemistä sen kanssa, oliko hyvä hankinta vai ei. Se on toinen juttu ja siitä riittänee tekstiä myös toisaalla. Varmaan ihan kiiva lyhyen kantaman ohjus.

Tuossa vuodelta 2008 kuumaa keskustelua:

NASAMS -ilmatorjuntaohjusten puolesta puhuu myös se, että Norjassa on suunniteltu panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen hankintaa, ja sellaisia valmistaa ja myy suomalainen Patria.

Ohjuskaupan kaltaisiin jättikauppoihin liittyy nimittäin aina myös mittava vastakauppavelvoite.

- Se, että niihin kytkeytyy suomalaisia työpaikkoja ja vastaostoja, alihankintaa, se on äärimmäisen tärkeää tietysti heti varsinaisen teknisen ja laadullisen tarkastelun jälkeen, muistuttaa Häkämies.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jattimainen-ohjuskauppa-ratkeaa-lahiaikoina/1952764

Norja ei ostanut vastakaupppoina Paseja. 1990-luvulla sillä tehtiin niitä kourallinen (22 kpl). Norja osti kylläkin vuonna 2014 144 ruotsalaista CV90 MKIII-rynnäkköpanssarivaunua.

Norjalaiset ovat ihan mestareita. Kongsberg ei tehnyt vastakauppoja mutta osti juuri Patriasta 49%. Mahdollisesti se on hyvä juttu Patrialle (joidenkin arvioiden mukaan koska olemme Naton ulkopuolella ns. harmaan alueen asetoimittaja, norjalaiskumppani voi tukea vientiä).
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt menee kyllä aika foliohattu linjalle. Perehdy BUKiin ja NASAMSiin (vaakakupissa on muutakin kuin vaaka-ja korkeusulottuvuus), julkisista lähteistä löytyy riittävästi juttua. Tässä ketjussakin on käyty läpi eroja kohtuu kattavasti. Ilmatorjunnalla ei myöskään voi korvata hävittäjiä, ei edes BUKilla.


AMRAAM-ER on ilmeisesti Raytheonin oma projekti. Alkuvuodesta uutisoivat että olisivat valmiita ensimmäisiin testilaukaisuihin.
 
peelo kirjoitti:
Nyt menee kyllä aika foliohattu linjalle. Perehdy BUKiin ja NASAMSiin (vaakakupissa on muutakin kuin vaaka-ja korkeusulottuvuus), julkisista lähteistä löytyy riittävästi juttua. Tässä ketjussakin on käyty läpi eroja kohtuu kattavasti.
Klikkaa laajentaaksesi...


Kaupoissa on aina ketjuja, jotka merkitsevät. Bukit saatiin aikanaan 1990-luvulla pilkkahintaan köyhtyneeltä Venäjältä. Silloin ne kannatti ottaa. Nyt mietitään enemmän yhteensopivuuksia ja synergioita länteen ja kaupallisia koplauksia. Niin pitääkin. Ja vastakaupat eivät toteutuneet. Viestissäni on kaupalliset datat ja historia oikein, ei siinä ole mitään foliohattua.

Mukavaa, jos Raytheon jatkaa omalla muskelilla vaikka Yhdysvaltain hallitus veti julkisen rahoituksen pois (muistaakseni 2011).

Vaikuttaa enemmän siltä, ettet lukenut kovin tarkasti tai kuvittelit jotain muuta.

Kerroin kaupankäynnistä ja tähdensin vielä, etten ota kantaa järjestelmään sinänsä. Näin: Tällä ei sinänsä ole mitään tekemistä sen kanssa, oliko hyvä hankinta vai ei. Se on toinen juttu ja siitä riittänee tekstiä myös toisaalla.

En ole itse it-mies. Olen vain keskustellut useamman it-upseerin kanssa. He haluavat alueilmatorjuntajärjestelmän. Lähi- ja kohdeilmatorjuntaohjukset kantavat n. 4-16 km. Ne soveltuvat pistemäisten kohteiden suojaamiseen, kuten vaikka yksittäisen tehtaan suojaamiseen.

Isojen kaupunkien suojaamiseen tarvitaan alueilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jolla pystyy myös ohjustentorjuntaan. Risteilyohjusten laukaisualustoja, kuten ilma-aluksia, ei ole mahdollista tuhota millään olemassaolevalla Suomen käytössä olevalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä, jos alustat ovat niiden kantomatkan ulkopuolella. Tätä hokee aika moni it-mies. Varmasti tähänkin tarpeeseen vastataan vielä.


peelo kirjoitti:
Ilmatorjunnalla ei myöskään voi korvata hävittäjiä, ei edes BUKilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kirjoitin jo aikaisemmin: It ja hävittäjät eivät ole a priori toisiaan poissulkevia juttuja. Olen kaikkein vähiten vastakkainasettelumiehiä. Haluan toimivat ratkaisut aselajien yhteistoimintaa varten. Se takaisi jonkinlaisen menestyksen.
 
Viimeksi muokattu:
Vonka kirjoitti:
Bukit saatiin aikanaan 1990-luvulla pilkkahintaan köyhtyneeltä Venäjältä
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistaako veli @Vonka epätarkasti? Bukithan ostettiin oikeaan hintaan, joka kylläkin itäkaluston tapaan oli ainoastaan osa vastaavien länsivehkeiden hankintakustannuksista. Venäjä oli köyhtynyt ja
kauppahinnalla kuitattiin osa Suomen neuvostoaikaisista saatavista, jotka Venäjä oli ottanut vastuulleen. Myöhemmin öljyn hinnan noustua kykeni Venäjä maksamaan pois loput velat. Rahaa olisi tullut
BUK-kaupan verran enemmän, jos ne olisivat jääneet ostamatta.

Itse BUK -kaupasta vallitsi laaja yksimielisyys, kuten @Vonka kirjoitti. Mitään tietoa ei silloin ollut tulevatko loput saatavat koskaan maksetuiksi. Myös helikoptereita ehdotettiin hankittaviksi samalta momentilta
mutta tämä esitys ei silloin mennyt läpi.
 
Old Boy kirjoitti:
Muistaako veli @Vonka epätarkasti? Bukithan ostettiin oikeaan hintaan, joka kylläkin itäkaluston tapaan oli ainoastaan osa vastaavien länsivehkeiden hankintakustannuksista. Venäjä oli köyhtynyt ja
kauppahinnalla kuitattiin osa Suomen neuvostoaikaisista saatavista, jotka Venäjä oli ottanut vastuulleen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eipä tässä nyt pahempaa dementiaa vieläkään ole. Järjestelmän hinta oli miljardi markkaa eli noin 168 miljoonaa euroa. Suomi maksoi kuitenkin vain 150 miljoonaa markkaa (25 miljoonaa euroa) ja senkin tavaratoimituksina tavaratoimituksilla, sillä loput summasta lyhensi Neuvostoliiton velkaa.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1406090012990
 
Ei olisi BUK:in hankintahetkellä saatu mitenkään. Mutta myöhemmin saatiin jolloin hinnaksi tuli tuo esiin kaivamasi miljardi. Julkisuudessa muistetaan kuitenkin vain tuo hankintahetkellä maksettu
murto-osa, joka siis ei ole koko hinta.
 
Old Boy kirjoitti:
Ei olisi BUK:in hankintahetkellä saatu mitenkään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin mitä ei olisi saatu?

Käydäänpä vielä kerran tämä läpi. "Teoreettinen" ohjehinta oli 1,6 miljoonaa euroa eli miltsi markkoina. Luonnehdin lyhyesti tätä oravannahkakauppaa, joka päättyi vasta kolme vuottta sitten.

Neuvostoliitto jäi velkaa 600 miljoonaa euroa. Silloisesta konkurssipesästä sopi ottaa öljyä ja aseita velkojen pantiksi. Muuten olisimme jääneet ilman kuin vouti työttömän edessä. Itse asiassa Suomi ja Venäjä solmivat vuosina 1995-2006 neljäkin konversiosopimusta, joiden yhteisarvo oli kuitenkin vain noin 208 miljoonaa dollaria.

Suomi sai silloin pääkaupunkiseudun ohjuspuolustusjärjestelmän ja yliopistot tutkimuslaitteita. Geologian tutkimus esimerkiksi porasi Outokumpuun 2,5 kilometrin syvyisen reiän. Jyväskylän yliopisto sai hiukkaskiihdyttimen. Tajuttiin, että nyt on "hinta" kohdallaan vaikka oravannahkapohja olikin tässä. Vuonna 2005 Venäjä oli taas varoissaan ja maksoi 174 miljooonaa käteisellä. Jotain jäi vielä ja viimeisen 25 miljardin dollarin konversiosopimuksen Suomi ja Venäjä solmivat vuonna 2006. Sopimuksen mukaisia tavaroita ja palveluita tuotiin Suomeen vielä viime talvella 2012-2013.

Venäjä maksoi viimeisen Neuvostoliiton velkaerän marraskuussa 2013. Viisi miljoonaa dollaria käteisenä.

Bukien hankintaa pidettiin yleisesti silloin ja pidetään vieläkin erinomaisen halpana juttuna. Johtuu juuri tästä tavaranvaihtokaupan epämääräisyydestä. Pitkät konversiosopimukset ovat epäedullisia inflaation ja korkotulojen puuttumisen vuoksi: siksi oli hyvä saada siitä kakusta nopeasti muutettua sellaisiksi hyödykkeiksi, joita meiltä aidosti puuttui.
 
Vonka kirjoitti:
Bukien hankintaa pidettiin yleisesti silloin ja pidetään vieläkin erinomaisen halpana juttuna. Johtuu juuri tästä tavaranvaihtokaupan epämääräisyydestä. Pitkät konversiosopimukset ovat epäedullisia inflaation ja korkotulojen puuttumisen vuoksi: siksi oli hyvä saada siitä kakusta nopeasti muutettua sellaisiksi hyödykkeiksi, joita meiltä aidosti puuttui.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja mikä teki tuosta erityisen edullisen diilin oli se, että samalla oli käynnissä Hornet hankinta, joten määrärahat oli tiukassa.
 
Vonka kirjoitti:
Niin mitä ei olisi saatu?

Käydäänpä vielä kerran tämä läpi. "Teoreettinen" ohjehinta oli 1,6 miljoonaa euroa eli miltsi markkoina. Luonnehdin lyhyesti tätä oravannahkakauppaa, joka päättyi vasta kolme vuottta sitten.

Neuvostoliitto jäi velkaa 600 miljoonaa euroa. Silloisesta konkurssipesästä sopi ottaa öljyä ja aseita velkojen pantiksi. Muuten olisimme jääneet ilman kuin vouti työttömän edessä. Itse asiassa Suomi ja Venäjä solmivat vuosina 1995-2006 neljäkin konversiosopimusta, joiden yhteisarvo oli kuitenkin vain noin 208 miljoonaa dollaria.

Suomi sai silloin pääkaupunkiseudun ohjuspuolustusjärjestelmän ja yliopistot tutkimuslaitteita. Geologian tutkimus esimerkiksi porasi Outokumpuun 2,5 kilometrin syvyisen reiän. Jyväskylän yliopisto sai hiukkaskiihdyttimen. Tajuttiin, että nyt on "hinta" kohdallaan vaikka oravannahkapohja olikin tässä. Vuonna 2005 Venäjä oli taas varoissaan ja maksoi 174 miljooonaa käteisellä. Jotain jäi vielä ja viimeisen 25 miljardin dollarin konversiosopimuksen Suomi ja Venäjä solmivat vuonna 2006. Sopimuksen mukaisia tavaroita ja palveluita tuotiin Suomeen vielä viime talvella 2012-2013.

Venäjä maksoi viimeisen Neuvostoliiton velkaerän marraskuussa 2013. Viisi miljoonaa dollaria käteisenä.

Bukien hankintaa pidettiin yleisesti silloin ja pidetään vieläkin erinomaisen halpana juttuna. Johtuu juuri tästä tavaranvaihtokaupan epämääräisyydestä. Pitkät konversiosopimukset ovat epäedullisia inflaation ja korkotulojen puuttumisen vuoksi: siksi oli hyvä saada siitä kakusta nopeasti muutettua sellaisiksi hyödykkeiksi, joita meiltä aidosti puuttui.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko lähteitä?

Noissa luvuissa on nopealla silmäyksellä ristiriitaisuuksia.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Onko lähteitä?

Noissa luvuissa on nopealla silmäyksellä ristiriitaisuuksia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suurin ristiriita on sovitussa ohjelmassa ja alkuperäisessä velan kokonaismäärässä. Mitäpä ajatuksia siitä voisi herätä? Tämä menee nyt kyllä ilmatorjunnasta sivuun...

http://www.taloussanomat.fi/kansant...elle-voisi-avata-samppanjapullon/201313780/12

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/neuvostoliiton-velat-maksuun/89822/

http://www.kansanuutiset.fi/artikke...e-maksettiin-25-kilometrin-syvyisella-reialla

Tämä ministeriön voisi olla tarkempi:

https://www.tem.fi/files/37635/entisen_neuvostoliiton_velka.pdf

Lopuksi vähän it-asiaa. Minulla ei ole tietoa siiitä, että Buk-järjestelmiä olisi myyty tai pantu pataan, vaikka se on jo korvattu. Uusia ikäluokkia ei enää kouluteta järjestelmään mutta ei sen käyttäminen mitään avaruustiedettä ole. Siitä selviää juoppo separatistikin.
 
Eräs esitelmä:

"Amerikkalaisten uhkakuvana on nyt taktillisten ballististen ohjusten, risteilyohjusten ja miehittämättömien koneiden torjuminen. Kehitys muissa maissa on ollut samansuuntaista. Ohjuspuolustus on myös Euroopassa noussut vahvasti esille. Tässä asiassa olemme jälkijunassa.

Hyökkääjän pyrkimyksenä on saavuttaa mahdollisimman suuri tuhovoima mahdollisimman pienillä omilla tappioilla. Se onnistuu miehittämättömillä aseilla: ballistisilla ohjuksilla, tykistöohjuksilla ja -raketeilla sekä risteilyohjuksilla. Lennokit hoitavat tiedustelun ja tulenjohdon, jopa osan ilmaiskuista. Jugoslavian ilmakampanjassa 1999 käytettiin ensimmäisen kerran satelliittiohjautuvia täsmäaseita, mikä oli ilmasodankäynnin kannalta merkittävä muutos. Irakin sodassa 2003 USA:n liittokunta laukaisi 1205 risteilyohjusta, 414 tykistöohjusta, 857 tykistörakettia ja lähes 20 000 täsmäpommia tai -ohjusta; niiden joukossa oli liki 9000 satelliittiohjautuvaa täsmäasetta. Ohjukset ja pommit, jopa tykistön ammukset voidaan varustaa satelliittiohjauksella. Suuren ulottuvuuden ja tarkkuuden ansiosta taktillisilla aseilla voidaan saavuttaa strateginen vaikutus.

Ilmapuolustuksen perinteinen tehtävä on sama kuin aina ennenkin: kotimaan strategisten kohteiden ja puolustusvoimien joukkojen suojaaminen ilmahyökkäyksiä vastaan. Teknillisesti tarkastellen se vaatii kykyä havaita ja torjua kaikki uhkaavat ilmamaalit olivatpa ne mitä lajia hyvänsä. On aika helppo analysoida, millä teknillisillä keinoilla erilaiset maalit voidaan torjua. Kaikki maalityypit kyetään torjumaan erilaisilla ohjuksilla, myös ballistiset maalit. Täsmäaseiden torjunnassa pitää osumatarkkuuden vain olla entistä parempi. Buk-M1 poistuessa käytöstä ilmatorjunnalta katoaa korkeatorjuntakyky, joka meillä on ollut 35 vuotta. Samalla katoaa myös ainoa kykymme torjua todennäköisintä uhkaa ‒ taktillisia ballistisia ohjuksia (vast.).

Ilmatorjunnan rauhan ajan organisaatiota on viime vuosina supistettu rajusti, perusyksiköitä on nyt vähemmän kuin talvisodan alkaessa vuonna 1939. Ilmatorjunnan resursseilla ei ole mahdollista rakentaa ohjuspuolustusjärjestelmää, jota tarvittaisiin ainakin pääkaupungin suojaamiseksi. Vastuu strategisesta ilmapuolustuksesta kuuluu ilmavoimille, jolla on monin verroin suuremmat resurssit sekä valmis valvonta- ja johtamisjärjestelmä. Osalla suunnitellun miljardeja euroja maksavan hävittäjähankinnan hinnasta saa helposti kohtuullisen ohjuspuolustusjärjestelmänkin. Mahdollisuuksia on. Muutama vuosi sitten meille oli tarjolla ranskalainen ohjusjärjestelmä SAMP/T, jolla on myös ballististen maalien torjuntakyky. Olisiko nyt Suomen ja Ruotsin yhteinen torjuntaohjusprojekti harkinnan arvoinen?

Ilmapuolustuksen kehittämisessä pitää olla realistinen käsitys uhkakuvasta nyt ja 10 vuoden kuluttua sekä visio miten siihen vastastaan."

SS/1.7.2015
 
Vonka kirjoitti:
Suurin ristiriita on sovitussa ohjelmassa ja alkuperäisessä velan kokonaismäärässä. Mitäpä ajatuksia siitä voisi herätä? Tämä menee nyt kyllä ilmatorjunnasta sivuun...

http://www.taloussanomat.fi/kansant...elle-voisi-avata-samppanjapullon/201313780/12

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/neuvostoliiton-velat-maksuun/89822/

http://www.kansanuutiset.fi/artikke...e-maksettiin-25-kilometrin-syvyisella-reialla

Tämä ministeriön voisi olla tarkempi:

https://www.tem.fi/files/37635/entisen_neuvostoliiton_velka.pdf

Lopuksi vähän it-asiaa. Minulla ei ole tietoa siiitä, että Buk-järjestelmiä olisi myyty tai pantu pataan, vaikka se on jo korvattu. Uusia ikäluokkia ei enää kouluteta järjestelmään mutta ei sen käyttäminen mitään avaruustiedettä ole. Siitä selviää juoppo separatistikin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisikohan tuolla ollut taloussanomien artikkelissa virhe?

Jos velkaa jäi alkujaan 600 miljoonaa euroa, ja sitä oli jo hoidettu pois, niin miksi vuonna 2006 tehtiin vielä 25 miljardin dollarin sopimus?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top