Ilmastopsykoosi -ketju

Lapin lentoturismi vie elämän edellytykset 250 000 ihmiseltä, väittää ilmastotutkija
Lappi on saanut kuluvana talvena ennätysmäiset määrät turisteja. Kasvanut lentoturismi vaikuttaa ilmastoon. Ministeri tyrmää huolen lentämisen vaikutuksista.

Jopa 1,6 miljoonaa penkkipaikkaa.

Tuon verran lentoyhtiöt ovat varanneet Lapin lennoille paikkoja kuluvana talvikautena. Finavian mukaan kasvua on 15 prosenttia vuoteen 2022.

Yle selvitti, millaisia vaikutuksia Lapin lentoturismilla on ilmastoon.

Lappi valittiin kohteeksi, koska yli puolet Suomeen tulevista talvimatkaajista valitsee kohteeksi Lapin.

Ilmastovaikutus on merkittävä
Yle pyysi päästölaskelmia ilmastovaikutuksiin perehtyneiltä asiantuntijoilta.

Arvioissa on käytetty Finavian Ylelle antamia tietoja. Laskennan ajanjakso on viime marraskuusta tämän vuoden maaliskuuhun - Lapin talvisesongin huippukuukaudet.

Laskelmien yksinkertaistamiseksi päästöt on arvioitu Euroopasta pelkästään Rovaniemelle. Mukana ovat suorat ja välilaskulennot Helsingin kautta sekä meno-paluulennot.

Lapin lentoturismi tuottaa päästöjä ilmaan 500 000–700 000 tCO2e. Mittayksikkö CO2e kertoo kaikkien kasvihuonekaasujen yhteismitan.

Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) laskelmissa Lapin lentoturismin hiilidioksidipäästöt CO2 ovat arviolta noin 9–13 prosenttia Suomen lentoliikenteen kaikista päästöistä.

Mukaan on luettu kotimaan lennot ja ulkomaille lähtevät lennot. Vertailukohtana on vuosi 2022.

Päästöt vievät Lapilta elämisen mahdollisuuksia
Asiantuntijoiden mukaan päästöjen yhteismittaa voi verrata seuraavasti.

Saatu päästöarvio vastaa suunnilleen Seinäjoen kokoisen kaupungin koko elämän vuosittaista hiilijalanjälkeä ja Tampereen asukkaiden koko hiilibudjettia vuonna 2030.

Tulos vastaa myös noin 64 000–90 000 eurooppalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuositasolla.

Hiilijalanjälki ilmaisee ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

Hiilibudjetti kertoo, mihin ihmisillä on enää varaa, jos ilmastonmuutos halutaan pysäyttää tasolle, joka mahdollistaa nykyisenkaltaisen elämäntavan.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori ja D-mat oy:n toimitusjohtaja Michael Lettenmeier on erikoistunut vähähiilisen elämisen tutkimiseen.

Hänen mukaansa Lapin matkailussa on pakko miettiä, onko nykymallilla tulevaisuutta.

– Pelkät Lappiin suuntautuvat lentomatkat vievät reilulta 250 000 ihmiseltä elämän edellytykset tässä maailmassa, eli puolitoista kertaa Lapin maakunnan tai Tampereen asukkaiden verran.

– Kauanko tätä halutaan jatkaa? Lettenmeier kysyy.

”Päivämatkailu – miten ilmastokatastrofin keskellä mahdollista?”
Suomen ympäristökeskuksen (Syken) erikoistutkija Johanna Niemistö muistuttaa yksilön vastuusta hiilijalanjäljestä.

Eurooppalainen ihminen tuottaa vuodessa ilmaan keskimäärin 7,77 tonnia eri kasvihuonekaasuja.

– Yksi edestakainen lentomatka Lontoon ja Rovaniemen välillä voi kuluttaa tästä vuosibudjetista jo noin kymmenesosan, Niemistö sanoo.

Yle kertoi aiemmin joulukuussa kuinka brittien suosimat päivämatkat lentämällä Lappiin eivät näytä hiipumisen merkkejä.
...

Ilmastojutuissa tartutaan koko ajan mitättömiin lillukanvarsiin, kuten vaikka tuohon lentämiseen. Lentäminen aiheuttaa noin 2 % päästöistä. Jos siitä erotetaan vielä Suomessa lentämisen osuus niin ollaankin peräti massiivisessa 0,002 % osuudessa maailman päästöistä. /Anteeksi jos laskin väärin, väsyttää.) Mielestäni tällä kärpäsen kakalla ei ole mitään vaikutusta ilmastonmuutokseen, vaikka sen poistaisi kokonaan.

Ja sen sijaan, että tekevät jutun kuinka haitallista on lentää Keski-Euroopasta Lappiin, niin olisivat voineet pohtia kuinka haitallista on ilmeisesti se parempi lentäminen Suomesta Thaimaaseen, turkkiin, muualle välimerelle tai kanarian saarille.

Jutun näkökulman pitää näköjään olla aina Suomen talouden ja suomalaisten hyvinvoinnin/elannon vastainen. Väistämättä tulee mieleen (tästäkin), että suomalaisten köyhdyttäminen on näissä ilmastoasioissa se keskeinen tavoite.
 

Suomea uhkaa vuosien kylmä kupla​

Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen arvioi syitä pitkään jatkuneelle kylmälle säälle Pohjois-Euroopassa.

 
Arktisen alueen lämpenemisen voisi olettaa johtavan Suomessakin leudompiin talviin, mutta seuraus voikin olla päinvastainen.

Taustalla on ilmastonmuutos. Taalaksen mukaan arktisten alueiden lämpeneminen muuttaa ilmakehän tasapainoa ja vaikuttaa matala- ja korkeapaineiden käyttäytymiseen.

– Meillä voi olla paikalleen pysähtyneitä korkeapaineita. Kesäkaudella se tarkoittaa helleaaltoja ja kuivuutta. Talvikaudella taas on havaittu sitä, että kylmää arktista ilmaa pääsee näissä korkeapaineissa purkautumaan matalammille leveysasteille.


Vesisateet muuttumassa lumisateita yleisemmiksi arktisella alueella​

30.11.2021

Arktisella alueella sataa pian enemmän vettä kuin lunta. Muutos on tapahtumassa vuosikymmeniä aiemmin kuin oli ennustettu, kertoo tuore tutkimus.

Uusimmat ilmastomallit osoittavat sateiden määrän lisääntyvän jyrkästi arktisella alueella ja suurin osa sateista tulee vetenä. Kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimustulokset on juuri julkaistu Nature Communications -lehdessä. Yksi kirjoittajista on Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes.
Muutokset sateiden olomuodossa johtuvat ilmaston nopeasta lämpenemisestä ja merijään häviämisestä arktisella alueella. Seuraukset ovat merkittäviä, kuten lumipeitteen väheneminen, ikiroudan kiihtyvä sulaminen ja jokien lisääntyneen virtaaman aiheuttamat tulvat.
– Nämä kaikki vaikuttavat niin eläinten selviytymiseen kuin ihmisten toimeentuloon, sanoo johtava tutkija Michelle McCrystall Manitoban yliopistosta Kanadasta.
– Uudet mallit eivät voisi olla selvempiä sen suhteen, että jos ilmaston lämpenemistä ei pysäytetä, arktinen alue on tulevaisuudessa kosteampi. Aiemmin jäässä olleet meret muuttuvat avovesiksi ja sade korvaa lumen, jatkaa professori James Screen Exeterin yliopistosta.
 
Viimeksi muokattu:
Arktisen alueen lämpenemisen voisi olettaa johtavan Suomessakin leudompiin talviin, mutta seuraus voikin olla päinvastainen.

Taustalla on ilmastonmuutos. Taalaksen mukaan arktisten alueiden lämpeneminen muuttaa ilmakehän tasapainoa ja vaikuttaa matala- ja korkeapaineiden käyttäytymiseen.

– Meillä voi olla paikalleen pysähtyneitä korkeapaineita. Kesäkaudella se tarkoittaa helleaaltoja ja kuivuutta. Talvikaudella taas on havaittu sitä, että kylmää arktista ilmaa pääsee näissä korkeapaineissa purkautumaan matalammille leveysasteille.


Vesisateet muuttumassa lumisateita yleisemmiksi arktisella alueella​

30.11.2021

Arktisella alueella sataa pian enemmän vettä kuin lunta. Muutos on tapahtumassa vuosikymmeniä aiemmin kuin oli ennustettu, kertoo tuore tutkimus.

Uusimmat ilmastomallit osoittavat sateiden määrän lisääntyvän jyrkästi arktisella alueella ja suurin osa sateista tulee vetenä. Kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimustulokset on juuri julkaistu Nature Communications -lehdessä. Yksi kirjoittajista on Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes.
Muutokset sateiden olomuodossa johtuvat ilmaston nopeasta lämpenemisestä ja merijään häviämisestä arktisella alueella. Seuraukset ovat merkittäviä, kuten lumipeitteen väheneminen, ikiroudan kiihtyvä sulaminen ja jokien lisääntyneen virtaaman aiheuttamat tulvat.
– Nämä kaikki vaikuttavat niin eläinten selviytymiseen kuin ihmisten toimeentuloon, sanoo johtava tutkija Michelle McCrystall Manitoban yliopistosta Kanadasta.
– Uudet mallit eivät voisi olla selvempiä sen suhteen, että jos ilmaston lämpenemistä ei pysäytetä, arktinen alue on tulevaisuudessa kosteampi. Aiemmin jäässä olleet meret muuttuvat avovesiksi ja sade korvaa lumen, jatkaa professori James Screen Exeterin yliopistosta.
Ja hetki sitten hyvästeltiin lumiset talvet ikiajoiksi..
 
Varmaan jokainen vähintään nyt älyää että ilmastonmuutos on suitsittu rahan tekoon ja saat hyvän mielen kun maksat lisää kaikenmaailman "ilmastoystävällisestä" toiminnasta. Tekopyhää paskaa historian havinassa.


Hyvä dokumentti jääkaudesta euroopassa, ainoa miinus kiintiöneekerit hahmoina.

Katso Yle Areenassa:

 
Arktisen alueen lämpenemisen voisi olettaa johtavan Suomessakin leudompiin talviin, mutta seuraus voikin olla päinvastainen.

Taustalla on ilmastonmuutos. Taalaksen mukaan arktisten alueiden lämpeneminen muuttaa ilmakehän tasapainoa ja vaikuttaa matala- ja korkeapaineiden käyttäytymiseen.

– Meillä voi olla paikalleen pysähtyneitä korkeapaineita. Kesäkaudella se tarkoittaa helleaaltoja ja kuivuutta. Talvikaudella taas on havaittu sitä, että kylmää arktista ilmaa pääsee näissä korkeapaineissa purkautumaan matalammille leveysasteille.

Ei vittu mitä arpomista. Päättäkää jo.

Ja hetki sitten hyvästeltiin lumiset talvet ikiajoiksi..

Jossain välissä lueskellut jonkun professorin ajatuksia, oli seurannut pohjoisnavan jäätilannetta ja jää ei nyt ainakaan häviämässä hänen mukaansa ole

Varmaan jokainen vähintään nyt älyää että ilmastonmuutos on suitsittu rahan tekoon ja saat hyvän mielen kun maksat lisää kaikenmaailman "ilmastoystävällisestä" toiminnasta. Tekopyhää paskaa historian havinassa.

Viimeiset vuodet tiedettiin, että lähtee lumet, meri nousee, sataa vitusti ja tulvii ja pilvet eivät varjostakaan maapalloa. Palmuja perkele! Nyt kun pukkaa viileetä niin tiedetään, että tuleekin kovemmat talvet ja kuivuus vaivaa kesäisin. Tauti on sama, oireet vain vaihtuu.

Ja näitä pitäisi uskoa? Tiedetään, että on ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, mutta ei oikeastaan tiedetä miten se vaikuttaa. Eikä varsinkaan osata ennustaa sitä 2-5 vuoden päähän, mutta 10-30 vuoden päässä tapahtuvista muutoksista ollaan jo ihan yhtä mieltä ja varmoja kyllä.

Ihan satuilua koko touhu. Tulispa kunnon jääkausi.
 
Olen ihan sinut sen kanssa että Suomi ja Eurooppa muuttuu Siperiaksi tai Saharaksi. Ihmettelen vain miksi molemmissa tapauksissa kehitysmaiden miljardien liikaihmisten pitää silti muuttaa tänne niistä omista saharoistaan tai siperioistaan. Mutta onhan se muuttuvassa maailmassa rauhoittavaa että edes yksi asia pysyy vakiona.
 
Vaikka meillä näkyi lunta fönarista jo loppuvuodesta 2023 kaikkialla, maailmanlaajuisesti vuodesta 2023 tuli kaiketi maailmalla mittaushistorian lämpimin vuosi. Keskilämpötila oli jotain 1,5 vai oliko se nyt 1,43 astetta esiteollisen ajan tasoa korkeammalla.

Syistä voi aina sitten tapella. IPCC:n valinta on aina ihmisen tekemä ilmastonmuutos johtuen kasvihuonekaasuista. Muitakin muuttujia on mietitty. Pilvisyys vähenee, kun rikkipäästöt ovat vähentyneet jne.

Tästä rikkihommasta on tuossa jutussa lisää:

 
Kyläseurassa käyttävät jalkojensa äänioikeutta. Kun maatalouspitäjän paikallinen ruokakulttuuri ei kelpaa saa provinssi pitää tunkkinsa.

Saattaa festivaalijohtaja saada kohta tarjouksen josta ei voi kieltäytyä...

 
Saattaa festivaalijohtaja saada kohta tarjouksen josta ei voi kieltäytyä...
"Koivisto ei näe ongelmana myöskään sitä, että alennusta eivät saa esimerkiksi ne ravintoloitsijat, jotka käyttävät lähellä tuottettua lihaa.

– Tutkimusten mukaan kasvisruoka peittoaa ilmastovaikutuksillaan liharuuan – ja onhan täällä Etelä-Pohjanmaan alueella myös kasviproteiinien tuottajia."

Viimeistään tämä pitäisi liipaista Atrialla..
 
Suomen päästöt on 0,1% maailman päästöistä. Kuinkahan paljon tätä päästöjälkeä yhden festarin vegeruokailu vähentää? Aivan, olen samaa mieltä. Sillä ei ole maailman ilmastoon edes kärpäsen kakan kokoista merkitystä. Joten siitä ei ole mitään hyötyä. Voidaan siis tulkita toiminta ihan vaan oman kilven kiillotukseksi ja viherpesuksi.
 
Kyläseurassa käyttävät jalkojensa äänioikeutta. Kun maatalouspitäjän paikallinen ruokakulttuuri ei kelpaa saa provinssi pitää tunkkinsa.

Olisikin hassu sattuma, jos paikalliset karjantuottajat päättäisivät levittää sontaa läheisille kesantopelloille samoihin aikoihin. Tietenkin ne kesannot sattuivat sattumalta tuohon festarin äärelle.
 
Jossain vaiheessa ulistiin kovaan ääneen :

"Saasteet alas, lumet takas"

No hyvin on toiminut kun nykyään on lunta ja pakkasta ihan riittämiin. Melkein ennätys määriä.
Pitäiskö taas alkaa ajamaan jollain vanhalla nokivasaralla että saatatais aikaisemmat talvet takas ?
 
Jossain vaiheessa ulistiin kovaan ääneen :

"Saasteet alas, lumet takas"

No hyvin on toiminut kun nykyään on lunta ja pakkasta ihan riittämiin. Melkein ennätys määriä.
Pitäiskö taas alkaa ajamaan jollain vanhalla nokivasaralla että saatatais aikaisemmat talvet takas ?

1866 alkoi suomessa nälänhätä ilmastosta johtuen, mut ilmeisesti se oli vain sääilmiö kun ei voida syyttää suomalaista teollisuuta sen(kin) aiheuttamisesta.
 
Back
Top