F-35A käyttöönotto Suomessa - ketju

Perjantaina Suomen ilmavoimien ensimmäinen F/A-18 Hornet -hävittäjä, HN-401 ”Fleet Leader” lensi kunnianarvoisesti eläkkeelle. Ensimmäisen kerran kone nousi taivaalle Suomessa 14. toukokuuta 1996. Koneen viimeisen lennon Pirkkalan lentotukikohdasta Kuoreveden Halliin lensi ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen. Hänelle päivä oli paitsi historiallinen, myös nostalginen.

”Lensin ensimmäisen kerran HN-401:llä 28. elokuuta 1996 Tampereella. Lento kesti 39 minuuttia. On aina saavutus, kun onnistuu olemaan Ilmavoimissa pidempään kuin joku tietty kone”, Keränen kertoi ennen koneeseen kapuamistaan ilmavoimien komentajan mediapäivässä Pirkkalassa.

 
On melkoinen oksennus.
Luin tuon oksennuksen jo aiemmin ja ilman omia muistiinpanoja tuosta sillisalaatista ei pysty edes faktoja tarkastamaan, koska kokonaisuus hukkuu triviaalien yksityiskohtien sekaan. Laittamalla tauhka taulukoihin leipätekstin sijaan olisi jo saavutettu paljon. Joka tapauksessa ainakin ilmataisteluohjusten osalta oli niin paljon virheitä (räikeimpänä puhuttiin mm. AMRAAM:ien päivityksestä, kun oikeasti kyse oli/on uusien hankinnasta), että ei tuota kannata lähteenä käyttää.
 

Kirjoittajan johtopäätöksiin en ota kantaa, mutta melkoisesti on kaikenlaista tietoa kaivanut

Hämmentävää argumentaatiota. Ostin 40 000€ autoon 400€ turvaistuimen. Ilman turvaistuinta taapero on nykyaikaisessakin autossa hengenvaarassa pienessäkin törmäyksessä. Käytin siis ainoastaan prosentin auton kokonaishinnasta todellisen turvallisuuden tuojaan. Onko se vähän vai paljon, en osaa ottaa kantaa, mutta kysynpä vaan!
 
Luin tuon oksennuksen jo aiemmin ja ilman omia muistiinpanoja tuosta sillisalaatista ei pysty edes faktoja tarkastamaan, koska kokonaisuus hukkuu triviaalien yksityiskohtien sekaan. Laittamalla tauhka taulukoihin leipätekstin sijaan olisi jo saavutettu paljon. Joka tapauksessa ainakin ilmataisteluohjusten osalta oli niin paljon virheitä (räikeimpänä puhuttiin mm. AMRAAM:ien päivityksestä, kun oikeasti kyse oli/on uusien hankinnasta), että ei tuota kannata lähteenä käyttää.
Ihmettelen että viitsitte noita edes lukea.
 
Arvasin tuon Uuden Suomen blogin kirjoittajan jo ennen kuin avasin linkin...

Mutta milläköhän perusteella Pesosen mainitsema 823,8 miljoonaa käytetään niihin ilmasta-maahan-ampumatarvikkeisiin? Eikö ole mahdollista, että ko. piikistä maksettaisiin myös esim. uusia ilmataisteluohjuksia? Sehän oli tiedossa jo alkujaan, että ei sidota kaikkea rahaa heti, vaan katsellaan, mitä tulee markkinoille.

Pienikin erä JATM:ia olisi meinaan hyvin tervetullut hankinta, vaikka AMRAAM olisikin pääasiallinen ilmataisteluohjus... Pysyttäisiin kehityksen aallonharjalla ja saataisiin jotakin, millä räiskiä Mainstayt taivaalta. Tai siis ne Mainstayt, joita Ukraina ei puolestamme tuhoa.
 
Hämmentävää argumentaatiota. Ostin 40 000€ autoon 400€ turvaistuimen. Ilman turvaistuinta taapero on nykyaikaisessakin autossa hengenvaarassa pienessäkin törmäyksessä. Käytin siis ainoastaan prosentin auton kokonaishinnasta todellisen turvallisuuden tuojaan. Onko se vähän vai paljon, en osaa ottaa kantaa, mutta kysynpä vaan!
Jos minulle tämän osoitit, niin en lähde edelleenkään avaamaan tuota kirjoitusta.

Ja, eikä tuo sinunkaan esimerkki kovinkaan hyvä minusta ole vertaukseksi F35 -aseistukseen, silloin minusta puhuttaisiin pilotin istuimesta?
 
Jos minulle tämän osoitit, niin en lähde edelleenkään avaamaan tuota kirjoitusta.

Ja, eikä tuo sinunkaan esimerkki kovinkaan hyvä minusta ole vertaukseksi F35 -aseistukseen, silloin minusta puhuttaisiin pilotin istuimesta?
Siis tuota blogitekstiä kritisoin puhtaasti. Esimerkkini tarkoitus oli lähinnä se, että prosenttiosuuksia pyörittelemällä päästään kritisoimaan (vain 1,6 miljardia kymmenestä miljardista!) ilman mitään kompetenssia arvioida lukuja vrt. turvaistuin saadaan vaikuttamaan lapsen hengen vaarantamiselta vaikka hankinta onkin tosimaailmassa riittävä. Tuon koko blogioksennuksen ideahan oli "en nyt kritisoi kun en tiedä, mutta vähän kritisoin kuitenkin jos huomaatte"...
 
Viimeksi muokattu:
Siis tuota blogitekstiä kritisoin puhtaasti. Esimerkkini tarkoitus oli lähinnä se, että prosenttiosuuksia pyörittelemällä päästään kritisoimaan (vain 1,6 miljardia kymmenestä miljardista!) ilman mitään kompetenssia arvioida lukuja vrt. turvaistuin saadaan vaikuttamaan lapsen hengen vaarantamiselta vaikka hankinta onkin tosimaailmassa riittävä. Tuon koko blogioksennuksen ideahan oli "en nyt kritisoi kun en tiedä, mutta vähän kritisoin kuitenkin jos huomaatte"...
Minusta kriitikille ei ole mitään aihetta. On ostettu kone, jonka tarjouspyyntöön sisältyy pieni määrä haluttuja kyvykkyyksiä. Tällä varmistetaan että
1. Laitteessa on saatavilla halutut pommit ja ohjukset.
2. Suomi ei joudu integraatiota erikseen maksamaan, koska integraatiokustannus olisi tarjouksessa mukana.
3. Saadaan budjetti kokonaan käytettyä "ja irttareita lopuilla penneillä"-klausuulilla.

Se ostetaanko pommeja nyt 40 vai 4000 ei ole hävittäjätarjouksen aikaan ajankohtainen ongelma, niitä saadaan lisää. Verrattaen kysyttävä ostaisitko fregatin ohjusputkilla, VLS siiloilla ja lupauksella että "kattellaan sitten niitä aseita kun teillä on rahaa. Kyllä ne toimii, ihan varmasti".
 
lähtökohtana on, että kaikki koneet tullaan saamaan sijoitetuiksi maan alle luoliin. Myös simulaattorit ja muut arkaluontoista tietoa sisällään pitävät laitteet tullaan säilömään maanalaisiin tiloihin. Hävittäjät hajautetaan useisiin eri tukikohtiin.

– Tähän investoidaan erittäin paljon rahaa, yli 400 miljoonaa euroa.
Pohjoismaiden ilmavoimien komentajien aikeena on, että Pohjoismaat tekevät yhteistyötä. Aasiasta on lyöty kättä päälle, ja viesti on myös Natossa kuultu.

– Ajatuksena on, että tulee pohjoismaalainen ilmaoperaatiokeskus, joka on verkotettu ja taistelunkestävä ja voi eri häiriötilanteissa toimia. Keskus tulee olemaan Norjassa, Keränen kertoo.

Nyt kun kaikki maat ovat Natossa, yhteisen tilannekuvan jakaminen on mahdollista. Tämä merkitsee muun muassa yhteisten tutkatietojen jakamista.
 

Instan avioniikkahuolto osaksi F-35:n Global Supply Systemiä. Tämä on kova juttu, näyttää että F-35:n järjestelmien kotimainen huoltokyky ei paljoa poikkea Hornetista.
 
GSS osana oli myös jaettu varaosajärjestely. Jonka lisäksi Suomessa tuo "spare parts and replaceable component reserve for emergency conditions".
The joint spare part reserve of F-35 user countries is a part of Lockheed Martin's Global Support Solution (GSS) system, where the user countries have access to F-35's shared spare part pool, i.e. the reserve. The joint spare parts reserve provided by the global maintenance arrangement is central to the security of supply, which is also supported by the spare parts and replaceable component reserve to be created in Finland for emergency conditions.

Tuossa vähän näkymää vuodelta 2022 miten DLA hoitaa USAn F-35 osien varastointia.
 
Viimeksi muokattu:
Keräsellä oli lisätietona Yhdysvaltain F-35 Joint Program Officen johtajalta kenraaliluutnantti Michael Schmidtiltä, että ohjelmisto saadaan käyttöön kesäkuussa. Tämä tarkoittaa, että heinäkuusta alkaen Pentagon alkaa ottaa vastaan koneita, jolloin Lockheed Martinin noin 120 koneen varastoa päästään purkamaan koelentojen kautta käyttöön.

Keräsen Washington DC:ssä saamien tietojen perusteella Suomen loppuvuodesta 2026 alkaen valmistuviin koneisiin ei siis ole odotettavissa viivästyksiä.
--
Suomalaisten koulutus Eglinissä alkaa hänen mukaansa elo-syyskuussa 2025 ja syys-lokakuussa se jatkuu Ebbingissä. Yhteensä koulutetaan 18 lentäjää kolmessa kuuden hengen ryhmässä ja alkuvaiheessa 20 mekaanikkoa. Sen jälkeen koulutus siirtyy Suomeen. Kaikista Yhdysvalloissa koulutetuista F-35-lentäjistä tulee lennonopettajia Suomessa järjestettävään F-35-koulutukseen.

– Koska vuonna 2028 on määrä olla sotakykyisiä [F-35:llä], on kouluttaminen Rovaniemellä nopein tapa saada lisäohjaajia. Simulaattorikoulutus alkaa siellä heti vuonna 2026 ja lentokoulutus
vuoden 2027 alusta, täsmentää Keränen.

Simulaattoriharjoitusten osuus kasvaa hänen mukaansa Hornetiin verrattuna.
– Jatkossa lennetään varmasti yhtä paljon simulaattorilla kuin koneella.
Eli Floridan Egliniin simu ja teoria kun Arkansasin Ebbingissä ei ole simuja.
 
Rissalaan rakenteilla olevan vastaavan kokonaisuuden ensimmäinen kustannusarvio oli samainen noin 27Me. Rakentamaan ryhdyttäessä hankkeen arvo oli 55Me, josta puolet tulee EU:n Military Mobility rahastolta. Uskoisin Rovaniemen kohteen täyttävän samat Military Mobilityn kriteerit.
 
Mitähän tuolla muurin takana on?
 
Viimeksi muokattu:
On totta, että ylemmissä viroissa palvelevien upseerien osallistumista HN-lentopalvelukseen on rajoitettu poikkeusolojen tarpeen mukaisesti. Ilmavoimien komentaja (ja siihen johtava urapolku) tuskin kuuluu niihin tehtäviin, joita rajoitus koskee. Keränen ei ole ainut viimeaikainen komentaja, joka lentää säännöllisesti Hornetilla. Ja ei se muutenkaan lentolisiin vaikuta, lentopalvelusta jatketaan yleensä muulla kalustolla.
Kyllä sitä kaikenlaisesta nillitetään.
 
Mitähän tuolla muurin takana on?
F-35 tuottaa merkittävän hyvän suorituskyvyn, joka on jopa parempi kuin Ilmavoimien hankinnan aikaisessa evaluoinnissa todennettiin. Kovin tarkkaan hän ei asiaa avaa.

”Sensoriteknologia, elektronisen sodankäynnin kyvyt, laskentakyvyt... sitä kautta se tulee.”

Hän korostaa niin F-35:n kuin myös Merivoimien Laivue 2020 -hankkeessa rakennettavien alusten kykyä tuottaa tilannekuvaa koko Puolustusvoimien käyttöön.

”Koneessa on hyvät sensorit, ja pystymme reaaliajassa löytämään [kohteita]. Maalipisteet voidaan lähettää vaikka raketinheittimelle, joka kykenee ampumaan sekuntiluokassa.”
 
"Hän korostaa niin F-35:n kuin myös Merivoimien Laivue 2020 -hankkeessa rakennettavien alusten kykyä tuottaa tilannekuvaa koko Puolustusvoimien käyttöön.
”Koneessa on hyvät sensorit, ja pystymme reaaliajassa löytämään [kohteita]. Maalipisteet voidaan lähettää vaikka raketinheittimelle, joka kykenee ampumaan sekuntiluokassa.”

Ja NYT kun olemme Nato maa niin sitä tilannekuvaa voi hyödyntää aivan eri voimalla kun ei tarvi kokoajan nyyhkiä ettei voida ampua kun ammuttavaa on niin kovin vähän.
Tilannekuvaa toki auttaa NYT myös pääsy Naton satelliittidataan ja tutka- ja tiedustelukoneiden hankkimaan tietoon.
 
Back
Top