Keskustellaan sähköstä

Osaakos joku sanoa miksi kun vikavirtasuojalla varustettuun pistorasiaan kytkee tietokoneen monitorin tai tulostimen, niin kyseinen vikavirtasuoja laukeaa välittömästi, mutta samasta pistorasiasta voi käyttää vaikkapa porakonetta tai rälläkkää ilman ongelmia? Monitorissa on kyllä tuollainen muuntajapalikka välissä mutta tulostimessa se ei ole ainakaan näkyvillä.
Ensin tulee mieleen että noiden laitteiden muuntajat on viallisia tai niissä on vähän "oiottu" säästösyistä. Vikavirtasuoja laukaisee virtapiirin jännitteettömäksi, mikäli sähkölaitteeen tai -johtoihin syntyy alkava eristysvika, josta aiheutuu ihmiselle vaarallinen vuotovirta. Sen virran suuruus on aika pieni.
 
Tämä vikavirtasuoja on sähkötaulussa, ja monitorit kohtuu uusia (alle 1v). Jotenkin se ei tykkää näistä muuntajalla varustetuista laitteista. Myös mm. kännykän laturi ja pöytälamppu toimii moitteetta kyseisestä pistorasiasta.

Vikavirtasuoja itse ei ole mikään tunnettu merkki, voisikohan huono laatu olla syynä?
Epäilen kuitenkin pistorasiaan laitettavaa virtalähdettä.
 
Tässä vielä esimerkki juuri tämänpäiväisen hinnan syystä. Asennetusta tuulivoimakapasiteetista ei nyt irtoa mitään:
Tuulivoiman lisärakentamisessa saadaan kyllä maisema pilalle, ja kuntaan vähäksi aikaa rahaa, mutta tosiaan 1 x 0 = 0 ja 1600 x 0 = 0. Vaikka meillä olisi jokaista ihmistä kohden tuulivoimala, sekin kertaa nolla on ihan saman verran. Onhan meillä sitten tuulisiakin päiviä välillä. Niistäkin tehdään otsikoita.
 
Tuulivoiman lisärakentamisessa saadaan kyllä maisema pilalle, ja kuntaan vähäksi aikaa rahaa, mutta tosiaan 1 x 0 = 0 ja 1600 x 0 = 0. Vaikka meillä olisi jokaista ihmistä kohden tuulivoimala, sekin kertaa nolla on ihan saman verran. Onhan meillä sitten tuulisiakin päiviä välillä. Niistäkin tehdään otsikoita.
Ja otsikoita saadaan myös sitten kannattavuudesta, esimerkkiä Ruotsista (osa nostettu alle):
Yhtiön omistamat 179 tuulimyllyä Markbygdenissä ovat nimellisteholtaan yhteensä 644 megawattia.

Tämä osa suurempaa tuulipuistoa Piteån kunnassa, johon on rakenteilla jopa 700–800 tuulimyllyä vuoteen 2025 mennessä. Siitä tulisi Euroopan suurin maalle rakennettu tuulivoima-alue.

Ongelmia aiheuttaa sopimus, jonka tuulivoimayhtiö on tehnyt norjalaisen Hydro Energin kanssa. Tuulivoimalat eivät ole tuottaneet tarpeeksi sähköä. Tätä tuulivoimayhtiö on paikannut ostamalla sähköä markkinoilta.

Ruotsalaismedian mukaan Markbygden Ett joutui ostamaan korvaavaa sähköä markkinoilta 61,6 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Sähkön hinta oli korkeammalla kuin sopimusta tehdessä ajateltiin. Riskeihin ei ole sopimusta tehtäessä ilmeisesti varauduttu.

Tuulivoimaloiden sähkö myydään lähes aina etukäteen 10–20 vuodeksi niin sanotulla PPA-sopimuksella. Ilman sitä on vaikeaa saada rahoitusta hankkeille.

Markbygden Ettin PPA-sopimuksen ostajapuoli norjalainen Hydro Energi ei ole innokas purkamaan itselleen suotuisaa sopimusta yrityssaneerausmenettelyssä.

Sopimuksesta oli viime marraskuussa jäljellä vielä 19 vuotta, kirjoittaa Dagens Industri. Pelkästään viime vuonna yhtiö oli tekemässä 40 miljoonan euron liikevaihdolla 52 miljoonan euron tappion.
 
Ja otsikoita saadaan myös sitten kannattavuudesta, esimerkkiä Ruotsista (osa nostettu alle):

Uusissa hankkeissa Suomessa on usein joku sijoitusyhtiö mukana. Homma menee näin. Sijoitusyhtiö ostaa metsää, kun perikunnat pistävät kaiken lihoiksi. Sitten sijoitusyhtiö kaataa metsät. Välttääkseen istutukset ja ennallistamistoimet se on hyvissä ajoin ottanut yhteyden tuulivoimayrittäjään, joka taas on lähestynyt kuntaa ja muita metsänomistajia jo kun saha soi.

Maanomistajat saavat vuokratuottoa ja kunta verotuloja. Kuntalaiset eivät aina ymmärrä, että "tuulipuistot" eivät ole puistoja, vaan käytännössä teollisuusalueita, joille raivataan ajourat. Vaikutukset ovat läsnä asukkaiden elämässä päivin ja öin, ja muuttavat elinympäristön perusteellisesti vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kun tuulivoimalan elinkaari loppuu? Ennallistaminen ei palauta metsiä luonnontilaan. Betonijalustoja ja huoltouria ei poisteta, vaan päälle tulee ohuehko maakerros, johon ei enää mitään kunnollista kasva. Rakentamisen, kasaamisen, kuljettamisen ja huollon aiheuttamat päästötkin ovat yllättävän isot.

Vihreät ovat varmaan maailman ristiriitaisinta porukkaa, jos näkevät tässä jotain vihreää. Minä näen harmaata ja ison bisneksen, jossa korpien asukkaat tulevat pikkurahalla vedetyksi kölin alta.
 
Nyt tulee aurinkosähköä:
Sitaatti jutusta: "Tuulivoiman ja aurinkovoiman megawatteja ei voi suoraan verrata. Tuulivoimalat tuottavat Suomessa vuodessa noin kolmanneksen teoreettisesta maksimistaan. Aurinkovoimaloissa tuo suhdeluku on noin 10 prosenttia."

Jep, lisää sähköntuotantoa niille ajoille, kun sitä ei isommin tarvita. Ja vielä kaksi kolmannesta huonommalla tuottoasteella kuin surkea tuulivoima.

Joulu-Helmikuu: Saatanallinen pakkanen, ei tuule, aurinko kurkistaa pari minuuttia horisontissa ja sitten itketään, kun sähkö on kallista?


Rakentakaa niin hyvin perkeleesti vaan, mutta älkää tulko vikiseen, kun ei kannata. Tuo Piitimen tuulipuiston kohtalo voi olla edessä. Kun ei kenno tai ropeli tuota niin joutuu ostaan markkinoilta.
 
Jep, lisää sähköntuotantoa niille ajoille, kun sitä ei isommin tarvita. Ja vielä kaksi kolmannesta huonommalla tuottoasteella kuin surkea tuulivoima.

Tällä tavalla saadaan lopulta rakentaa kahdet voimalaitokset. Uusiutuvat ja muut.

Ettei vain kävisi niin, että nämä uusiutuvat syö muiden laitosten kannattavuutta, jolloin niitä ei rakenneta. Eli päästään tilanteeseen, jossa joskus ei ole sähköä tai lämpöä saatavilla.

Ellei valtio sitten rakenna varavoimaa.
 
Osaakos joku sanoa miksi kun vikavirtasuojalla varustettuun pistorasiaan kytkee tietokoneen monitorin tai tulostimen, niin kyseinen vikavirtasuoja laukeaa välittömästi, mutta samasta pistorasiasta voi käyttää vaikkapa porakonetta tai rälläkkää ilman ongelmia? Monitorissa on kyllä tuollainen muuntajapalikka välissä mutta tulostimessa se ei ole ainakaan näkyvillä.
Vikavirtasuoja mittaa vaiheiden ja nollan virtaa. Jos näiden virtojen summa poikkeaa liian paljon (kotitalouksissa 30 mA) toisistaan, vikavirtasuoja laukeaa. Vaiheesta virta voi mennä nollajohtimeen, suojamaahan tai johonkin muuhun vaiheeseen. Siis vain vuoto suojamaahan voi laukaista oletetusti kolmivaiheisen keskukseen kiinnitetyn vikavirtasuojan.

Porakone tai mikään muu suojamaadoittamaton laite ei voi laukaista vikavirtasuojaa ellei laitteesta vuoda virtaa ulkopuolelle.

Onko monitori ja printteri kytketty suojamaadoitetulla liitäntäjohdolla? Mihin muualle nämä laitteet on kytketty? Jos ne on kytketty vaikka näyttöpiuhalla ja usb:llä pöytätietokoneeseen jonka maadoituksessa on ongelmaa, niin voi laukaista vikavirtasuojan. Väärin kytketty liitäntäjohto (esim nolla/vaihe ja suojamaa sekaisin) aiheuttaisi laukeamisen, mutta tuskin kolme johtoa voi olla viallisia elleivät ole samaa erää.

Näiden laitteiden virtalähteiden häiriösuojaus voisi teoriassa laukaista suojan. Toisaalta laitteissa on hakkurivirtalähteet joiden aiheuttamat häiriöt voivat tehdä jotain jännää vikavirtasuojassa. Vikaa voi lähteä etsimään kytkemällä ensin pelkkä liitäntäjohto, sitten virtalähde ilman monitoria, jne.
 
Laitteet on kytketty tietokoneeseen. Täytyypä tutkia miten käy jos tyrkkään ne yksitellen tuohon pistorasiaan. Kiitoksia jo etukäteen hyvistä vinkeistä.
 
Tällä tavalla saadaan lopulta rakentaa kahdet voimalaitokset. Uusiutuvat ja muut.

Ettei vain kävisi niin, että nämä uusiutuvat syö muiden laitosten kannattavuutta, jolloin niitä ei rakenneta. Eli päästään tilanteeseen, jossa joskus ei ole sähköä tai lämpöä saatavilla.

Ellei valtio sitten rakenna varavoimaa.
Valtion pitäisi rakentaa varavoimaa, esim. osittain turvekäyttöistä, mutta sen kustannukset tulisi periä täysimääräisinä sellaisilta voimaloilta joiden tuotantoa se tulisi tukemaan. Tällöin olisimme enemmän omavaraisia ja myöskin ns. ilmainen energia tulisi hyödynnettyä. Tämä myös tasoittaisi sähkön hintavaihtelua.
 
Back
Top