Yleinen kansainvälinen harjoitustoiminta

Norjalaiset tulleet Suomeen oppimaan ja kouluttamaan yhden lennonopettajan ja kolmen hävittäjäohjaajaoppilaan voimin. Norjalaiset ja suomalaiset tulevat F-35 pilotit kouluttautuvat yhdessä, norjalaisilla ei ole omaa harjoitussuihkukonetasolle tai hävittäjätasolle menevää koulutusohjelmaa vaan ovat tukeutuneet jenkkeihin aiemmin. Mutta nyt löytyy kykyä yhteistyön kautta tähän lähempää, mikä on etu kun F-35:ia tulevaisuudessa lentävät pohjoismaiset ohjaajat tuntevat toisensa jo koulutusvaiheen alkupuolelta saakka.

Festung Norden rakentuu vankalle pohjalle.

https://ilmavoimat.fi/-/norjalaiset-lento-oppilaat-kouluttautuvat-ilmasotakoulussa

Norjalaiset lento-oppilaat kouluttautuvat Ilmasotakoulussa​

Ilmavoimat
Julkaisuajankohta 19.4.2024 10.30

Kolme lentovarusteisiin pukeutunutta henkilöä seisoo rivissä rintamasuunta kameraan päin. Kuva on otettu lentokentän alueella talvella, ja lentokypärien visiirit ovat alhaalla.
Ilmasotakoulussa opiskelee tällä hetkellä kolme norjalaista lento-oppilasta.

Ilmasotakoulu sai syksyllä 2023 uuden kansainvälisen elementin, kun kolme lento-oppilasta sekä yksi lennonopettaja Norjan kuninkaallisista ilmavoimista saapuivat Suomeen koulutusyhteistyön merkeissä.

Suomalais-norjalaista koulutusyhteistyötä on nyt takana noin seitsemän kuukautta. Ilmasotakoulussa Tikkakoskella norjalaiset lento-oppilaat koulutetaan suihkuharjoituskone BAE Systems Hawk -kalustolle, minkä jälkeen he jatkavat Norjan kuninkaallisten ilmavoimien (LuftforsvaretLinkki toiselle sivustolle) koulutusohjelman mukaisesti F-35-hävittäjälentäjäkoulutukseen Yhdysvaltoihin.

Suomen ja Norjan ilmavoimat operoivat lähitulevaisuudessa samalla hävittäjätyypillä, kun myös Suomi ottaa käyttöönsä Lockheed Martinin F-35A-monitoimihävittäjän. F-35A on Norjan kuninkaallisten ilmavoimien pääkalusto ja konetyyppi tulee korvaamaan Suomen F/A- 18 Hornet -hävittäjien suorituskyvyn vuoden 2030 loppuun mennessä.

Norjalaisten lento-oppilaiden suihkuharjoituskonevaihe nyt ensimmäistä kertaa Suomessa näyttänee suuntaa siitä, miten Ilmavoimien nykyinen koulutus valmentaa F-35-hävittäjän ohjaamoon.

Ilmassa otetussa kuvassa kaksi norjalaista F-35-hävittäjää lentää suomalaisen Hornet-hävittäjän siivellä valkean pilvipeitteen yllä.


Sekä Suomi että Norja operoivat lähivuosina samalla F-35A-konetyypillä. Kuvassa suomalainen F/A-18 Hornet lentämässä kahden norjalaisen F-35-hävittäjän kanssa Baana 23 -harjoituksessa. Kuva: Ilmavoimat

Norjalaiset hävittäjälentäjät koulutetaan Yhdysvalloissa​

Norjan kuninkaallisten ilmavoimien koulutuspolku hävittäjälentäjäksi kestää kaikkiaan kuusi vuotta. Hävittäjälentäjien koulutuspolku alkaa Norjassa Suomen tapaan sotilaan peruskoulutuksella sekä alkeislentokoulutuksella. Puolen vuoden mittainen alkeislentokoulutus toteutetaan Pohjois-Norjassa Bardufossissa Saab Safari -potkurikonekalustolla. Tämän jälkeen opiskellaan kaksi vuotta Norjan ilmasotakoulussa (LuftkrigsskolenLinkki toiselle sivustolle) maan länsirannikolla Trondheimissa, minkä jälkeen siirrytään suihkuharjoituskonekoulutukseen Yhdysvaltoihin. Norja kouluttaa hävittäjälentäjänsä Yhdysvalloissa, koska sillä ei ole omaa koulutusjärjestelmää suihkuharjoituskonevaiheeseen.
...

[pitkä artikkeli jatkuu ilmavoimien sivuilla]
 
Mitähän tässä Larde taas löytänyt (plussa-maksumuuri)? Oliko Baltops väitetysti Bornholmin/Gotlannin maihinnousuajatusten lannistamista?
Piti ottaa tilaus ihan tuon lukemista varten. Ei varmaan olisi kannattanut, ei sisältänyt mitään dramaattista ja se totuuskin jäi vähän hämärän peittoon:

Amiraali Foggo oli sekä Yhdysvaltain 6. laivaston komentaja että Naton laivasto-osaston komentaja. Hän johti Itämerellä vuotuisia harjoituksia.

– Tuumasin, että emme harjoitelleet tarpeeksi, emmekä riittävän kovaa. Mitä enemmän hikoilet rauhan aikana, sitä vähemmän vuodat verta sodassa. Niinpä komensin 5 000 sotilasta ja 50 alusta harjoitukseen, Foggo kertoo.

Vuonna 2015 näyttävä maihinnousu tehtiin Ruotsin maaperälle. Ruotsalaiset Gripen-hävittäjät saattoivat Yhdysvaltain ilmavoimien strategista B-52-pommikonetta. Kaksi venäläistä fregattia varjosti Naton aluksia Tallinnan edustalla, mikä huvitti Foggoa.

– Venäläiset olivat merellä meitä tarkkailemassa, ja me olimme osoittamassa heille, että 50 Naton alusta on Itämerellä erittäin suuri voima.

Seuraavan vuoden huhtikuussa venäläiset ylittivät Foggon sietokynnyksen. Aseistetut Suhoi-hävittäjät lensivät muutamien kymmenien metrien etäisyydeltä ohjushävittäjä USS Donald Cookin ylitse.

Samoihin aikoihin puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) koki, että Suomi uhkasi jäädä länsiharjoittelun syvyydessä Ruotsista jälkeen. Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg tiedettiin Nato-jäsenyyden kannattajaksi, vaikka hän ei sitä ääneen voinut sanoakaan. Vuotuiseen harjoitussuunnitelmaan oli kirjattu osallistuminen Naton vuotuiseen Baltops-harjoitukseen.

Muistutus talvisodasta​

Baltopsia johtanut Foggo määräsi harjoituksessa maihinnousun Hankoniemelle. Amiraali tunsi Suomen historiaa ja piti Venäjää sotilaallisena uhkana. Hän päätti tehdä Suomelle symbolisen kädenojennuksen.

– Määräsin maihinnousun Hankoniemelle kesäkuun 6. päivänä, koska se on D-Day eli Normandian maihinnousun muistopäivä. Samana päivämääränä isäni syöksyi maihin Normandiassa vuonna 1944, Foggo sanoo.

Foggo tiesi, että venäläiset halusivat toisessa maailmansodassa miehittää Suomen vain siksi, että suomalaiset elivät Pietarin lähellä. Talvisodan jälkeen diktaattori Josif Stalin vaati Hankoniemen puna-armeijalle tukikohdaksi. Tästäkin amerikkalaisamiraali oli tietoinen.

– Sanoin, että teemme maihinnousun D-Day:nä Hankoniemelle Suomeen. Operaatio muistutti vuoden 1940 talvisodasta, Foggo painottaa.

– Venäläiset eivät pitäneet maihinnoususta, koska se tapahtui heidän mielestään liian lähellä äiti-Venäjää. Tietääkseni Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov soitti teidän ulkoministerillenne. Joka tapauksessa joku Venäjän ulkoministeriöstä valitti asiasta teidän hallituksellenne. Tiedän, että näin tapahtui, Foggo kertoo.

Venäläisten suuttumus kantautui Foggon korviin. Niinpä hän antoi uuden käskyn.

– Teimme kaksi maihinnousua lisää. Se oli poikkeuksellinen harjoitus, joka pidettiin hienossa säässä ja kauniissa saaristossa.

Foggoa venäläisten ärtymys ei hetkauttanut.

– Suomi ei ollut vielä Naton jäsen. Olimme lähellä Venäjän rajaa. Suoraan sanottuna ymmärsin, miksi venäläiset olivat tyytymättömiä, mutta en välittänyt siitä. Se oli harjoittelua läheisen kumppanimme Suomen kanssa, Foggo hymyilee.
 
Back
Top