Helpot nopat

S

Starpom

Majuri
Huonoksi on mennyt suomalainen opetus. Lehdistä saa lukea kuinka ammattikoulun voi läpäistä käymättä koululla ja/tai oppimatta edes alkeita koulutusalastaan. AMK-kouluissa saa 10 minuutin monivalintatehtävästä opintoviikkoja kuukausien edestä tarvitsematta lukea edes kysymyksiä. Koulujen omavalvontaan ei voi luottaa ollenkaan. Kovasti koettavat nyt työntää paskaa takaisin hevoseen, mutta eihän siitä mitään tule. Kouluissa omavalvonta ja harkintakyky on lakkautettu kokonaan. Kun kouluissa ei ole opetuksen tason valvontaa, niin tässä on sen tulos.

Omalla kohdallani muistan parasta opetusta saaneeni lukiossa, jossa opettajilla on piiskana oppilaiden menestymisen seuranta yo-kirjoituksissa. Opettajat puhuivat kirjoituksista usein ja selvästi kokivat painetta saada oppilasaines menestymään. Opistossa oli hälläväliä-meninki ja helpostihan se tarttui opettajista opiskelijoihin. Opetus yliopistolla oli pääosin hyvää, mutta joukkoon mahtui mätiä omenoita.
 
Polarisaatio ei rajoitu pelkästään polittiisiin näkökulmiin. Nuorissa on varmasti enemmän huippuälykkäitä yksilöitä, kuin mitä kenties koskaan aikaisemmin on ollut. Ikävä kyllä sama voidaan sanoa välinpitämättömien täysääliöiden määrästä. Kulttuurin muutos on ollut valtavan nopeaa ja melko totaalista ja tämän päivän nuori arvostaa huomattavan erilaisia asioita, kuin mitä esim. gen x, jota itse edustan. Koululaitoksella tätä haastetta on vaikea korjata, mutta vaatimustason lasku ja tasapäistäminen kautta linjan ei varmasti paranna asiaa.
 
Ammattikoulutuksen tasoa nostaisi valtakunnallisten kokeiden käyttöönotto ylioppilaskokeen tapaan. Ammattikoulutusta on monenlaista, joten helposti se ei toteutuisi. Improbaturien myötä todistus jäisi arvottomaksi paperiksi ja pienentäisi oppilaitoksen rahoitusta, minkä oletan nostavan opetus- opiskelumotivaatiota. Kokeeseen osallistuminen pakolliseksi myös oppisopimuskoulutettaville.
 
Sedussa tuli ainakin se vastaan, että opettajia oli aikuispuolella liian vähän ja koko ajan tuli uutta porukkaa, niin opettajan piti olla koululla niitä opastamassa, samalla kun me tuskailtiin koulun työmaalla ilman opettajaa. Opettajan gonahduksen tasokin näkyi. Sitten kun meni valittamaan ja ehdottamaan korjauksia tuohon opetustyyliin, niin käskettiin nätisti painua vittuun. Kommunikaatio ja opetus "toimi" Whatsapin välityksellä, jos ollenkaan. Kenkää sai vasta jos oli todella paljon poissa, eikä opinnot edenneet mihinkään.
Ei ihme että sieltä valmistuu paskaa, kun meno on tuota. :rolleyes:
 
AMK:ssa oli kymmenisen vuotta sitten CAD-piirtämisen kurssi mistä sai arvosanan 5 jos vain teki opettajan perässä asiat. Joka tunnilla piirrettiin jokin uusi työ. Ei tarvinnut opetella tai osata mitään, vain seurata perässä. Kurssin päätteeksi opettaja ei pitänyt edes mitään tenttiä. Ainoa tilanne milloin olisi pitänyt itse opetella tai osata jotain, oli jos oli pois tunnilta ja jäi jälkeen, ja joutui sitten itse tekemään väliin jääneen työn.
 
Tekniikka & talouslehdessä AMK opettaja paljastaa opetuksen tason surkeuden insinöörialalla. "Valtio palkitsee opettajia myös siitä, että insinööri päätyy töihin vaikka R-kioskille, jyrähtää opettaja ja ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen opettajien järjestöpomo. Suomalaisen insinöörikoulutuksen alasajosta kertoo sekin, että insinööriksi voi valmistua jopa vain alle 20 sivun lopputyöllä. Insinöörityö, on voitu tehdä vieläpä parityönä."

"Vanhassa mallissa teknillisissä oppilaitoksissa oli asetuksien mukaan annettava luokkaopetusta noin 4 000 tuntia insinöörikokelaille. Nyt tuntimäärä on alle 2 000 tunnin. Jokin amk voi antaa vain 1 500 tuntia, ja se on rahoitusmallissa ihan yhtä arvokasta. Tilanne on hankala, koska loppupäässä ei mitata laatua.”

”Ammattikorkeakouluilla ei ole intensiiviä nostaa opintojen vaatimustasoja vaan päinvastoin. Pidäkkeet vaatimusten laskemiselta puuttuvat kokonaan, kun opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät”, hän sanoo. Rahoitusmalli mittaa ja palkitsee oppilaitoksia siitä, montako valmistunutta koulu saa aikaiseksi. Yksi mittari mittaa, onko valmistunut työllistynyt vai ei. Jos insinööriksi valmistunut menee töihin vaikka R-kioskille, se on valtion mittaristossa yhtä arvokas lopputulos kuin insinööritöihin päätyminen.
 
Viimeksi muokattu:
Ammattikoulut on perseellään, AMK on etäpäivähoitoa ja yliopistollakin vaatimustasoa on tietoisesti laskettu jo kymmenkunta vuotta takaperin, kertoi eräs professori. Normaaliajakauman mukaan opinahjoista taitaa tulla keskimäärin enimmäkseen akanoita. Itse kohtasin kerran arvauskeskuksessa päivystävän lääkärin, kandivaiheen opiskelijan, joka ei ollut sanojensa mukaan koskaan nähnyt (pientä) tulehtunutta haavaa (kädessä). Mitäköhän ne on lääkiksessä oikein opiskelleet?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top